Laiturilääkäri Haapasalo viihtyy avannossa

Terveyskeskuslääkäri Kaj Haapasalolle avannossa uiminen on osa elämää.

Laiturilääkäri Haapasalo viihtyy avannossa Kuva 1 / 2

Siellä mies ui, hyisessä murtovedessä Turun Ispoisten ­uimarannalla. Kauempana jäällä näkyy pilkkijöitä.

Terveyskeskuslääkäri Kaj Haapasalo nousee laiturille, eikä saunaan ole kiire. Hän on mukavuusalueellaan, iho vettä valuen, pikkupakkasessa.

– Joskus uin kymmenenkin minuuttia. Ei uinnin jälkeen ole kylmä, useammin on ennen kuin menee sinne.

Avantouintiharrastus alkoi talvella 2006. Vaimo ja työkaveri päättivät mennä avantoon, Haapasalo päätti, ettei jää sen huonommaksi.

– Siihen jäi heti koukkuun. Päällimmäisenä on jälkeenpäin tuleva hyvän olon tunne, kun endorfiinit täyttävät pään.

Hän myöntää, että välillä tuli uitua ­todella pitkiä aikoja. Uintiaika venyi 12 minuuttiin kerralla, yhteensä 25 minuuttiin illassa.

– Jossain vaiheessa siitä tuli tavallaan pakkomiellekin, josta olen kuitenkin päässyt irti. Siitä alkoi tulla stressiä ja järki voitti.

Vastaanotto alalauteilla

Saunalle tullaan usein yhdessä kollegan kanssa. Ispoisten rantasaunassa on ­alalauteilla liki vakipaikka, missä Haapasalo istuu.

– Lauteilla olen varsinkin avannossa uimisen jälkeen hyvin pitkiä aikoja. Olen alalauteella, jottei löyly lämmittäisi vain pintaa, vaan hiljakseen koko ­kehon.

Hän vertaa tätä jäiseen makkaraan, kun sen laittaa nuotion valkealle se palaa pinnasta ja on sisältä jäässä. Lämmittelyn täytyy tapahtua pehmeästi.

– Lauteilla tulee juteltua avantouimarikavereiden kanssa, kuten myös laiturilla.

Useimmiten, vähintään kerran saunontakertaa kohden, tulee joku kysymään neuvoa vaivoihinsa. Haapasalo onkin nimittänyt itsensä ”laude- ja laiturilääketieteen erikoislääkäriksi”. Hän myös vastaa mielellään.

Ennätysjahti vei vuosia

Haapasalo keksi itselleen kovan tavoitteen, tuhat peräkkäistä saunomispäivää. Useaan kertaan yritys katkesi ulkomaan matkaan. Niin Australia, Madeira, ­Espanja kuin Dakar torpedoivat saunomisputken. Viime kesänä ennätys tuli viimein täyteen. Nyt saa saunoa rauhassa, saunomisen ilosta.

– Olen viimeiset kolme vuotta käynyt joka päivä saunassa ja vuoden päivittäin uimassakin luonnonvesissä, mutta töitä on tullut paiskittua sitäkin enemmän. Eli kyllä tämä jonkinlainen elämänsisältö on.

Hän pohtii, että avantouinnista tulee yksinkertaisesti hyvä olo. Ei se ainakaan Haapasalon terveyden kannalta ole ­ollut haitallista. Yli 30 vuotta on mennyt ilman sairauspoissaoloja. Hän sanoo, että runsas saunominen on tutkimustenkin mukaan terveellistä. Siitä ei ole pitäviä todisteita, onko avannon ja saunan yhdistelmä on kaikkeen terveellisin. Lauteilla on Haapasalollekin raportoitu, että reuman oireet ovat huomattavasti parantuneet tai lievittyneet.

– Reuma on tulehdussairaus. Polttaa kuin tuli. Vesi on tavallisesti hyvä tulen sammuttaja, Haapasalo filosofoi. Sydänsairaalle Haapasalo ei avantoa suosittelisi.

Innokkaita uimareita on paljon. Ispoisten saunalla kävi joulukuussa 5 000 uimaria, tammikuu näytti vielä hurjemmalta. Avantosaunoja on Turussa useita, seurojakin viisi. Tänä vuonna innostusta ovat lisänneet avantouinnin SM-kisat Aurajoessa helmikuun alussa. Mukana oli myös Haapasalo, niin 25 metrin ­uimarina, mutta myös lääkärinä. Hän on uinut kahdesti myös MM-kisoissa.

– Minähän olen hidas uimaan, uin kauan, mutta en nopeasti. SM-kisoissa pääsin omassa erässäni maaliin asti ­enkä ollut edes viimeinen ensimmäisestä puhumattakaan.

Enemmän ruskeaa rasvaa, vähemmän stressiä

› Toistuva kylmäaltistus lisää ruskean rasvan aktiivisuutta. Valkoisesta poiketen ruskea rasvakudos kuluttaa energiaa. Ruskeassa rasvasolussa triglyseridit ovat pieninä pisaroina, rasvasolu on kuin pallomeri. Valkoisessa rasvasolussa on vain yksi iso pallo.

› Ruskea rasva assosioituu vähäiseen ­lihavuuteen ja korkeaan insuliini­herk­kyyteen. Ruskeaa rasvaa on tutkittu muun muassa PET-kuvantamisen ja ­kehon viilentämisen yhdistelmällä ­Turun PET-keskuksessa.

› Esimerkkinä 45-vuotias henkilö, jonka kehon 63 gramman ruskea rasva­kudos kuluttaisi täysin aktivoituna energiaa vuodessa määrän, joka vastaa 4,1 kiloa rasvaa. Grammat ovat pieniä, painon­hallinnassa suuria.

› Avantouinnin kyselytutkimuksiin ­perus­tuvia hyötyjä ovat vähäisempi stressi ja väsymys, myös muisti ja mieliala koettiin paremmiksi kontrolliryhmään verrattuna. Nivelreumaa, fibromyalgiaa ja astmaa sairastavat avantouimarit raportoivat vähemmän kipua.

› Terveyshaittoja avannosta voi olla ­erityisesti sydänsairaille. Verisuonten supistuminen voi olla haitaksi sepel­valtimotaudissa (5). Haittana voivat olla myös rytmihäiriöt, jos niihin on taipumusta.

› Kiinalaistutkimuksen 30-vuotisessa seurannassa talviuintia harrastavia kuoli sydän- ja aivotapahtumiin 10 prosenttia enemmän kuin tilastollisesti oli odotettavissa.

Asiantuntija: Juho Raiko, LT, isotooppilääketieteeseen ja kliiniseen fysiologiaan erikoistuva lääkäri, TYKS

Kirjoittaja:
Sini Silvàn
toimittaja

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 9/2019.

Oletko jo lukenut nämä?