Etelä-Pohjanmaalla jokainen kirurgian poliklinikalle kutsuttava potilas tekee diabeteksen riskitestin. Potilaat, joilla ei tiedetä olevan diabetesta, mutta jotka saavat testissä yli 15 pistettä, ohjataan terveyskeskukseen rasva-arvojen määritykseen ja sokerirasituskokeeseen.
– Hoitamatonta diabetesta on paljon. Huonossa hoitotasapainossa olevat diabeetikot ja tietämättään sairastavat ovat alttiimpia komplikaatioille leikkauksen jälkeen, sanoo LL Heli Helminen Seinäjoen keskussairaalasta.
Sokeritasapaino hoidetaan avohoidossa kuntoon tai tarvittaessa leikkausta siirretään.
Helmisen mukaan ihannetapauksessa terveyskeskuslääkäri pyytäisi potilasta tekemään riskitestin jo siinä vaiheessa, kun häntä ollaan lähettämässä leikkaukseen. Toistaiseksi on kuitenkin tavallisempaa, että aloite testiin tulee erikoissairaanhoidosta.
Osalla potilaista verensokeritaso nousee leikkauksen yhteydessä.
– Raskaiden leikkauksien jälkeen mittaamme verensokeria vähintään kahden vuorokauden ajan neljä kertaa päivässä. Potilaille, joilla todetaan hyperglykemia, annetaan insuliinia kunnes sokeritasapaino on palautunut.
Tilanne ennen leikkausta ei välttämättä kerro, kuka tulee kärsimään stressihyperglykemiasta. Ei myöskään tiedetä, onko potilaan riskitestilukemien ja leikkauksen jälkeisen stressihyperglykemian välillä yhteyttä. Helminen kertoo, että tutkimusta tästä aiheesta on mietitty.
– Jos tietäisimme tarkemmin, keitä stressihyperglykemia uhkaa, voisimme keskittyä oikeaan potilasryhmään leikkauksen jälkeen ja vähentää verikokeiden ottamista muilta potilailta.
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehdessä 45/12.
