Lyhyillä suurempi sepelvaltimotaudin riski

Lyhyillä suurempi sepelvaltimotaudin riski Kuva 1 / 1

Tuoreen tutkimuksen mukaan perimältään lyhyillä ihmisillä on suurempi riski sairastua sepelvaltimotautiin kuin pidemmillä ihmisillä.

Pituuden ja sepelvaltimotaudin yhteyttä tutkittiin käyttämällä 180 pituuteen liittyvää geneettistä varianttia. Tutkimuskohteeseen kuului 65 000 sepelvaltimotautia sairastavaa ihmistä ja lisäksi kontrolliryhmään 128 000 henkilöä. Yksilötason geenitietoa oli käytössä 18 000 henkilöltä.



Sepelvaltimotaudin riskissä havaittiin 13,5 prosentin kasvu pituuden laskiessa yhden geneettisesti määräytyvän 6,5 sentin mittayksikön verran. Lisäksi havaittiin yhteys pituutta lisäävien varianttien määrän kasvun ja pienentyneen sepelvaltimotautiriskin välillä.



Tutkimus poikkeaa muista epidemiologisista tutkimuksista siinä, että tässä käytetyllä geenipisteytyksellä voitiin erottaa geneettisesti lyhyet ja pitkät ihmiset toisistaan. Näin voitiin todentaa, että samat geenit, jotka vaikuttavat pituuskasvuun, vaikuttavat osin myös sepelvaltimotaudin riskiin.


Valtimon koko ei olekaan pääselitys?

Tulokset olivat yhdistetyssä analyysissä samansuuntaiset molemmilla sukupuolilla, mutta jos tulokset analysoitiin sukupuolittain, ne eivät olleet tilastollisesti merkitseviä naisilla.



Yhtenä selityksenä tuloksille voi olla, että geneettisesti pienikokoisten ihmisten sepelvaltimotautiriski johtuu heidän valtimoidensa koon pienuudesta, vaikka niiden kuormitus on kaikilla samankaltainen.

Kuitenkin naisilla on miehiä pienemmät sepelvaltimot ihmisen koosta ja painosta riippumatta. Lyhyt koko ja naissukupuoli johtaisivat siten kasvaneeseen riskiin, mutta tutkimus ei anna tälle selitykselle tukea.

Tutkijat arvioivatkin sukupuoleen liittyvän tutkimustuloksen kertovan siitä, ettei valtimon koko olekaan pääselitys pituuden ja sepelvaltimotaudin yhteydelle.

 Näyttääkin siltä, että fyysiseen kasvuumme vaikuttava geenistömme ja toisaalta myöhempi sepelvaltimotautiriskimme nivoutuvat monimutkaisella tavalla yhteen.

Tutkimuksen on tehnyt kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluu myös Tampereen yliopiston kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki.


Mitä tarkoitetaan sepelvaltimotaudilla? Lue lisää täältä.


Tutkimus on julkaistu New England Journal of Medicine -lehdessä.


Lähde:
Tampereen yliopisto

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi