Matkailulääkäri perää selvempiä ebolaohjeita

Valmistautuminen ebolavirusinfektioon ei ole hysterian lietsomista, vaan toimivan mallin luomista kaiken varalta, muistuttaa lääkäri Jari Vainio.

Yksityislääkäri Jari Vainio kaipaa terveydenhuollolle käytännöllisempiä ja selkeämpiä ohjeita ebolapotilaiden varalta. Vainio otti jo syyskuussa yhteyttä Lounais-Suomen aluehallintovirastoon, koska piti ohjeistusta puutteellisena.

Viime viikkoina tiedotusta ebolapotilaiden hoitoon varautumisesta on lisätty selvästi.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on lähettänyt yksityisen terveydenhuollon toimijoille kirjeen, jossa kerrottiin TYKS:n ja THL:n antamista ohjeista ­ebolaa epäiltäessä, kertoo lääninlääkäri Katja Paakkola.

Kirjeessä kehotettiin yksityisen ter­veydenhuollon palveluista vastaavia johtajia välittämään tiedot eteenpäin yksiköissään.

Paakkolan mukaan myös TYKS on tiedottanut toimintaohjeista sekä alueen julkiselle terveydenhuollolle että yksityissektorin suurimmille yrityksille.

”Ohjeistus ei ole 
kovin käytännöllistä”

Salossa työskentelevän Jari Vainion vastaanotolla käy paljon potilaita, jotka matkustavat. Salolla on hänen mukaansa ­yhteyksiä Länsi-Afrikkaan, esimerkiksi Beniniin. Ebolaa ei tosin ole toistaiseksi todettu Beninissä.

– Koen olevani infektiotaistelun etulinjassa. Ohjeistusta on, mutta se ei ole kovin käytännöllistä eikä selkeää. Vastuuta ja riskinottoja on minusta jätetty liikaa yksittäisen lääkärin harteille, Vainio sanoo.

Hän on iltaisin ja viikonloppuisin usein yksin töissä lääkärikeskuksessa, apunaan vain vastaanottoapulainen.

– Jos potilaan oireet viittaisivat ebolaan, viranomaisten konsultointi, potilaan eristäminen, siivoaminen, pukeutuminen ja altistuksien jäljittäminen jäisi siis meille kahdelle. Päivystäviä ­asiantuntijoita esimerkiksi on usein vaikea tavoittaa, hän miettii.

– Voiko lääkäri jatkaa kontaktin jälkeen normaalisti työtänsä ilman karanteenia? Uskaltavatko potilaat tulla?

Vainio on työskennellyt ulkomailla 25 vuotta ja niistä kymmenen Afrikassa. Valmistautuminen ebolavirusinfektioon ei ole hysterian lietsomista, vaan toimivan mallin luomista kaiken varalta, hän ajattelee.

STM: Suomi on 
varautunut hyvin

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomi on varautunut hyvin yksittäisten ebolapotilaiden hoitamiseen. Terveydenhuollon toimintaohjeita on päivitetty, ja toimintaa on harjoiteltu sairaanhoitopiireissä.

– Yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköille on lähetetty ohjeet sekä THL:n että aluehallintovirastojen kautta. Ohjeet ovat luettavissa myös THL:n julkisilla verkkosivuilla, sanoo ylilääkäri Anni Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lääkärikeskuksen vastuulla on välittää saamansa ohjeet siellä työskenteleville ammatinharjoittajille. Heillä on myös velvollisuus päivittää tietojaan oma-aloitteisesti, hän huomauttaa.

Sairaanhoitopiireille on lähetetty HUS:n infektiolääkärien tekemät päivitetyt ohjeet THL:n kautta.

Virolainen-Julkusen mukaan ebolariski on nyt Suomessa niin pieni, että tähän mennessä jaetut ohjeet ovat riittävän yksityiskohtaisia.

– Ebolaa epäiltäessä oleellisinta on tehdä riskinarvio. Riski täytyy arvioida perusteellisesti, koska toimet ovat hyvin järeät, jos epäily on todellinen.

Vainion esimerkkejä

➤ Tarvittaisiinko järjestely, 
jolla potilaita voitaisiin seuloa puhelimitse ilman lähikontaktia?

➤ Kenen vastuulla on kouluttaa henkilökunta ja laitoshuoltajat etukäteen pukeutumiseen ja siivoamiseen?

➤ Oleskelu samassa tilassa sairastuneen kanssa ei suomalaisten ohjeiden mukaan aiheuta tartunta­riskiä. Yhdys­valtain tartunta­tautivirasto CDC erittelee oleskelu­tilanteen riskiä tarkemmin.

Suvi Sariola
toimittaja

Kuva Kimmo Brandt

Julkaistu Lääkärilehdessä 43/2014.