Miesten masennus jää tunnistamatta

Miesten masennus jää tunnistamatta Kuva 1 / 1

Masennus diagnosoidaan naisilla kaksi kertaa useammin kuin miehillä. Masennuksen seulontaan kehitetyt mittarit ­arvioivat naisille tyypillisiä oireita, kuten ulospäin näkyvää surullisuutta ja itkuisuutta. ICD-10-kriteerit puolestaan ­arvioivat masennuksen vaikeusastetta lähinnä oireiden monimuotoisuuden ­perusteella, ja niitä on kritisoitu miehille tyypillisten oireiden puuttumisesta.

Amerikkalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, onko miehille tyypillisten masennusoireiden huomioimisella vaikutusta masennuksen esiintyvyyden sukupuolieroon. Ryhmä kehitti MSS-asteikon, joka mittaa aiempien tutkimusten perusteella miehille tyypillisiä masennuksen oireita, kuten ärtyisyyttä, impulsiivisuutta, päihteiden käyttöä, riskien ottamista ja yliaktiivisuutta. Sen ja masennuksen tavanomaisten kriteerien pohjalta tutkijat kehittivät edelleen sukupuolineut­raalin GIDS-asteikon. Näitä kahta uutta asteikkoa sovellettiin aiemmin valtakunnallisesti edustavassa NCS-R-tutkimuksessa haastateltujen 5 692 aikuisen tietoihin.

MSS-asteikolla arvioituna masennuksen elinaikainen esiintyvyys oli miehillä 26,3 % ja naisilla 21,9 % (p = 0,007). ­GIDS-asteikolla mitattuna masennuksen elinaikainen esiintyvyys oli miehillä 30,6 % ja naisilla 33,3 % (p = 0,57) eikä myöskään masennuksen vaikeusasteessa ollut eroja.

Tutkimuksen heikkous oli se, että ­aineistona voitiin käyttää vain NCS-R-­tutkimuksessa aiemmin kerättyjä tietoja. Siinä ei kysytty esimerkiksi uhkapelaamisesta, työnarkomaniasta, vimmaisesta seksuaalisesta aktiivisuudesta tai ­liikuntariippuvuudesta, jotka usein ­tulkitaan miesten tavoiksi torjua ja hallita masennusta ulkoistavalla käyttäytymisellä.

Miehet todennäköisesti sairastavat masennusta yhtä paljon kuin naiset, mutta nykyinen tautiluokitus tunnistaa paremmin naisten masennuksen.

Martin LA, Neigbors HW, Griffith DM. The experience of symptoms of depression in men vs women: analysis of the National Comorbidity Survey Replication. JAMA Psychiatry 2013;70:1100–6.

Tero Taiminen
psykiatrian dosentti, osastonylilääkäri

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 45/13.

Oletko jo lukenut nämä?