Mikä oli vuoden 2013 kiintoisin terveysuutinen?

Mikä oli vuoden 2013 kiintoisin terveysuutinen? Kuva 1 / 1

Vuodenvaihde on oiva hetki katsastaa, mistä keskusteltiin ja mistä uutisoitiin. Kohuja ja latteuksia onkin riittänyt – ei siis ihme, että pöhinä nimettiin vuoden uudissanaksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jättävä Pekka Puska näkee kuitenkin vuoden suht tasapaksuna, josta ei mikään yksittäinen uutinen nouse esiin.

– Kotimaassa sote-keskustelu on hallinnut terveyspolitiikan uutisia. Kansainvälisesti minun vinkkelistä iso päätös oli WHO:n yleiskokouksessa WHO:n Globaali ei-tarttuvien tautien toimintaohjelman hyväksyminen toukokuussa. Sehän syntyi vuoden 2011 YK:n yleiskokouksen kannanotosta, pohtii Puska.

– Yksittäisenä tapahtumana – vaikka ei niin isona uutisena – oli kesäkuinen WHO:n globaali Terveyden Edistämisen konferenssi Helsingissä ja sen hyväksymä kannanotto ”Helsinki statement”, Pekka Puska muistelee.

Sote-uudistusta pitää Suomen kannalta tärkeimpänä uutisena myös THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.

– Siis se, ettei sotessa päästy eteenpäin tänä(kään) vuonna, Gissler täsmentää sarkastisesti.

– Sote-kenttä on hämmennyksen vallassa. Sosiaali- ja terveysministeriön alaiset kaikki muut uudistustyöt ovat olleet jo jäissä jo pari vuotta, koska juristien aika menee erilaisia malleja koskevaa lainsäädäntöä valmistellessa. Esimerkiksi terveysrekistereitä koskeva työryhmä on nyt kolmatta vuotta nimeämättä, vaikka alkuperäisen suunnitelman mukaan lain olisi pitänyt tulla voimaan 1.1.2013, harmittelee Gissler.

Rokotukset keräsivät huomiota

Uutisvuoden virrassa on aina myös valitettavia uutisankkoja tai tahattomia virheitä. Niistä erikoistuva lääkäri Ulla Ahlmén-Laiho poimii mieleen jäävimmäksi Iltalehden tekemän lööpin viime maaliskuulta. Lööpissä luki: ”Aleksi-vauva kuoli rokotteen takia – vanhemmat luulivat kätkytkuolemaksi”.

Lehdistön etiikkaa ja journalistin ohjeita valvova Julkisen sanan neuvosto antoi Iltalehdelle loppuvuodesta langettavan päätöksen. Ulla Ahlmén-Laiho oli mukana tekemässä tuota päätöstä. Hänen kolmivuotinen kautensa JSN:n yleisöjäsenenä päättyi vuoteen 2013.

– Skeptikko-lehdessäkin kirjoitettiin JSN:n päätöksestä, ja olipa joku ehdottanut kyseiselle iltapäivälehdellä Skepsis ry:n huuhaa-palkintoakin tuon uutisen myötä, kertoo Ahlmén-Laiho.

– Mielestäni tuo oli todella raflaava ja huolestuttava juttu monessakin mielessä. Iltalehden päätoimittajan mielestä virheellinen juttu oli perusteltavissa sillä, että rokotteilla on ylipäätään turvallisuus- tms. ongelmia. Viis siitä, oliko tässä tapauksessa perusteita väittää vauvan kuolleen rokotteeseen. Olisin kyllä suonut että sen jälkipyykki olisi ollut yhtä näkyvää.

Ahlmén-Laihon mielestä jokainen perusteettomasti kielteinen rokoteuutinen voi aiheuttaa potilaissa turhia pelkoja.

– Tuossa uutisessa selvästi oli monta onnetonta sattumaa johtanut väärinymmärrykseen – ennen kaikkea ilmeisesti se, että perhe oli pelästynyt patologin tekstissä ollutta pelkkää irrallista mainintaa pneumokokista. Usein näkee, miten potilaat eivät ole ymmärtäneet vaikeaselkoista lääketieteellistä tekstiä ja tulisikin tällaisissa tilanteissa olla mahdollista istua potilaan tai omaisten kanssa saman pöydän ääreen avaamaan tekstiä ja käymään yhdessä läpi epäselviä kohtia, Ulla Ahlmén-Laiho miettii.

Tieteessä vähemmän isoa pöhinää

Rokotusuutiset jäivät mieleen myös professori Heikki Arvilommille.

– Kotoisen lääketieteen tärkein tapahtuma tänä vuonna oli mielestäni HPV-rokotusten aloittaminen, hän toteaa.

– Maailmalla en lääketieteen yksittäistä järisyttävää läpimurtoa tunnista. Tärkeänä pitäisin tänäkin vuonna vahvistunutta ymmärrystä suolen ja muun mikrobiston roolista eri tautien synnyssä ja lihavuuden säätelyssä. Edistyksestä on kiittäminen metagenomiikkaa.

Tosin arviooni saattaa vaikuttaa kiinnostus pöpöihin, myöntää Arvilommi.

Kertakaikkisen mullistavaa läpimurtoa ei mieleen jäänyt Itä-Suomen yliopiston dekaani Hilkka Soinisellekaan.

– Lukuisia pieniä edistysaskeleita tieteen saralla tehtiin kuitenkin alalla, jota tarkemmin seuraan eli Alzheimerin taudin tutkimuksessa. Tänä vuonna kuvattiin 11 uutta riskigeeniä. Näillä kuitenkin yksinään on vain pieni riskivaikutus.

– Samoin hyvä uutinen on, että joulukuinen G8–Dementia Summit Lontoossa nosti vahvasti esille dementian prevention tärkeyden. Suomessahan ollaan oltu edelläkävijöitä tämän alan tutkimuksessa.

– Se, mikä ilahduttaa tiedemaailmassa on, että läpimurtojen etsinnässä yhteistyö, tiedon jakaminen avoimemmin ja joukkoistaminen ongelmien ratkaisuissa ovat yleistymässä, kiittelee Hilkka Soininen tiedevuotta 2013.

Ulla Järvi
toimittaja

Kuva: Shutterstock

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?