Mikrobiston mysteerit ratkeavat hitaasti

Runsaasti viljatuotteita ja kasviksia sisältävä ruokavalio näyttää ehkäisevän mikrobiston epätasapainoa.

Mikrobiston mysteerit ratkeavat hitaasti Kuva 1 / 1

Mikrobit voivat vaalia hyvää terveyttä, mutta myös edesauttaa sairauksien puhkeamista. Aihe vaatii vielä paljon tutkimusta – myös Suomessa.

Kausaalisuuden osoittaminen ihmiselimistön mikrobiyhteisön ja sai­rauksien välillä on hankalaa. Tutkimukset perustuvat vielä pitkälti eläinkokeisiin sekä assosiaatioihin mikrobien ja tautitilan välillä.

– Tieteellisen todistusaineiston kerääminen on pitkän ajan kysymys, jotta voidaan osoittaa mikrobiston yhteys vaikkapa diabetekseen, sanoo bakteeriopin professori, dekaani Pentti Huovinen Turun yliopistosta.

Yhteyksiä on havaittu myös esimerkiksi astmaan ja allergioihin, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, lihavuuteen ja jopa masennukseen. Vahvinta näyttö on allergioiden ehkäisyssä raskauden ja imetyksen aikaisella pro­bioottien käytöllä.

Suomalaista tutkimusta tarvitaan, sillä esimerkiksi Aasiassa tai Amerikassa tehtyjen tutkimusten tuloksia ei voida suoraan soveltaa meillä.

– Eri paikoissa on erilaiset mikrobit ja ruokavaliot, eikä mikrobilajeista voida aina yksiselitteisesti sanoa, että mikä on hyvä tai mikä on huono.

Tulehdusreaktio sairastuttaa

Huovinen nostaa esille terveellisten elämäntapojen edistämisen mikrobiston tasapainon vaalimiseksi ja tulehdussairauksien ehkäisemiseksi.

Ruokakolmion mukainen, runsaasti viljatuotteita ja kasviksia sisältävä ruokavalio näyttää ehkäisevän mikrobiston epätasapainoa, johon liittyvän tulehdusreaktion (dysbioosin) tutkiminen on Huovisen mukaan olennainen asia.

Dysbioosissa suolen pinnan vaurion seurauksena syntyy tulehdusreaktio, kun mikrobit, niiden osat ja aineenvaihduntatuotteet vuotavat suolen läpi. Mikro­bien sekä yksilön perimän yhteisvaikutuksena syntyy immuunivaste, joka myötävaikuttaa sairauksien kehittymiseen.

– Bakteerien pinnalleen erittämät antigeenit saattavat käynnistää tulehdusprosessin, ja tämä voi riippua siitä mitä syöt. Laboratorio-olosuhteissa tietty ruoka-aine voi pieninäkin määrinä aiheuttaa bakteerien villin kasvun tai lopettaa kasvun kokonaan.

– On epäselvää, pitäisikö tietyt ruoka-aineet eliminoida kokonaan ruoka­va­liosta.

Toinen tärkeä seikka on sen selvittäminen, mitkä bakteerit liittyvät mihinkin sairauteen. Tätä ei vielä tiedetä.

Suosituksia saadaan odottaa

Huovinen maalaili mikrobien käyttöä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa jo 16 vuotta sitten julkaistussa BMJ:n pääkirjoituksessa Bacteriotherapy: The time has come.

Ulosteensiirtoja on jo tehty ihmispotilaillekin antibioottiripulin helpottamiseksi. Suosituksiin mikrobiston huo­mioimisesta terveydenhuollossa on silti vielä pitkä matka.

Näytteiden analysointiin meillä on nyt menetelmät, mutta ei välttämättä riittävää valmiutta mikrobiston muutosten seurantaan. Kaikki eivät myöskään myönnä asian merkitystä.

– Toivoisin, että tulisi vakuuttavia ihmisillä tehtyjä tutkimuksia, Huovinen sanoo.

Tiina Lautala

Kuva: Fotolia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi