Milloin tarvitaan terveys­keskus­päivystystä?

Onko olemassa terveyskeskustasoista päivystyspotilasta, jonka takia perusterveydenhuollon päivystyksiä tarvitaan?

Ei ole, jos kysytään perusturvaliike­laitos Saarikan johtavalta ylilääkäriltä Heikki Janhuselta tai Lääkäriliiton ­politiikkatoimialan johtajalta Heikki Pärnäseltä. Jos vaiva on niin kiireellinen, ettei se voi odottaa aamuun, se kuuluu erikoissairaanhoidon päivystykseen, jossa tarvittavat tutkimus-, hoito- ja seurantamahdollisuudet ovat käytettävissä yölläkin.

– Toinen kysymys on saada terveyskeskusten päiväaikainen toiminta sellaiseksi, ettei päivystys olisi sen varaventtiili, Pärnänen huomauttaa.

”Vuokrayhtiöiden mansikkapaikkoja”

Keski-Suomessa päivystysten keskittäminen aloitettiin jo vuonna 2002 ja yöllä maakunnan ainoa ympärivuorokautinen päivystyspiste on keskussairaalassa Jyväskylässä.

– Olen ollut päivystystyössä tekijänä ja toiminnan suunnittelijana. Näkisin, että missä päivystys pystytään maantieteellisesti keskittämään, se kannattaa tehdä, Heikki Janhunen sanoo.

Hän on virkavapaalla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin päivystyksen toimialueen ylilääkärin virasta.

– Terveyskeskuspäivystys ei anna ­paljon lisäarvoa, jos ei ole todellisia keinoja potilaan tutkimiseen ja hoitamiseen. Ilman tukipalveluita, röntgeniä ja laboratoriota, lääkäri on kädetön. Vakavasti sairaat lähetetään keskitettyyn ­päivystykseen ja muut voisivat odottaa ­aamuun. Mielestäni raha ja työresurssi kannattaisi kohdentaa muuten, Janhunen näkee.

Janhunen kohdentaisi lääkärityövoimaa päivään ja vaihtaisi terveyskeskuspäivystyksen nimen iltavastaanotoksi, joka päättyisi kello 18 tai 19.

– Se, että päivystys on avoinna kello 22 saakka tai läpi yön, on resurssien haaskaamista. Pieniä päivystyspisteitä voisi melkein sanoa vuokrayhtiöiden mansikkapaikoiksi, Janhunen kärjistää.

Nilakassa oma päivystys kannattaa

Nilakan palveluyksikön vs. ylilääkäri Harri Korhonen katsoo asiaa Pohjois-Savossa Pielaveden ja Keiteleen horisontista. Alueen asukkaat pääsevät edelleen päivystävälle lääkärille lähiterveyskeskuksessa myös iltaisin ja öisin.

– Meillä lääkäritilanne on ollut hyvä ja päivystys on voitu pitää omana toimintana. Meillä ei ole ostofirmoja koskaan käynytkään, kertoo Korhonen.

Kaksi kolmasosaa päivystyksestä on Pielavedellä ja yksi kolmannes Keite­leellä.

– Kävijämäärä on sen verran iso, että päivystys on ehdottomasti kannattavaa ja minusta myös kustannustehokasta. Se tosin vaatii, että terveyskeskuksessa on akuuttivuodeosasto, kuten Piela­vedellä ja Keiteleellä on.

Palveluja käyttävät myös Tervon ja Vesannon asukkaat. Yhteensä Nilakan neljässä kunnassa on 11 600 asukasta. Nilakka on osa perusterveydenhuollon liikelaitos Kysteriä.

– Pienemmät tapaturmat, kuten haavapotilaat, voidaan hoitaa kokonaan täällä. Vanhusten yleistilan lasku kuuluu pääsääntöisesti terveyskeskuksen hoidettavaksi. Akuutti infektio, joka hoitamattomana komplisoituisi, voi olla täysin terveyskeskuksessa hoidettavissa.

– Pystymme perustutkimuksillakin seulomaan aika hyvällä osuvuudella, ketkä voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa ja ketkä kuuluvat erikoissairaanhoitoon.

Seurantaa vaativa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettava potilas on Korhosen laskelmien mukaan huomattavasti edullisempi hoitaa oman terveyskeskuksen akuuttivuodeosastolla kuin lähettää erikoissairaanhoitoon. Akuuttivuodeosaston ylläpitäminen taas vaatii Korhosen näkemyksen mukaan ympärivuorokautisen päivystyksen.

Suurin osa seurantaa vaativista potilaista päätyy terveyskeskuksen vuodeosastolle. Kun asiakaskunta on tuttua, vältytään päällekkäisiltä tutkimuksilta.

– Matkaa Keiteleen perältä Kuopioon tulee yli sata kilometriä. Kuntalaisten toive on ollut, että palvelut säilyvät lähellä, Korhonen sanoo.

Pielavesi-Keiteleen päivystys ei ole raskas, laskennallinen yökäyntien määrä on 1,2 potilasta per yö. Päivystävä lääkäri saa siis pääsääntöisesti nukkua yön ja on seuraavana päivänä normaalisti töissä.

Monta syytä murrokseen

Päivystyspalvelut ovat joutuneet valinkauhaan monesta syystä.

– Tarpeet ja mahdollisuudet tutkia potilaita ovat muuttuneet, vaatimustaso kasvanut ja kulkuyhteydet parantuneet, Heikki Pärnänen näkee.

Heikki Janhusen mukaan paikallis­politiikassa päivystystä herkästi pidetään jonkinlaisena turvana väestölle. ­Yksi päivystävä lääkäri ilman tukipalveluja pystyy kuitenkin vähään. Myös työvoimapolitiikka hidastaa muutosta, kun työpaikat halutaan säilyttää omalla paikkakunnalla.

Moni asia on siirtynyt ensihoidon vastuulle.

– Nykyään ensihoito tekee hoidon porrastuksen arviota ja jopa toimen­piteitä; saattaa parsia pienet haavat ja hoitaa paikan päällä kohteessa, Janhunen muistuttaa.

Hänen mukaansa Lappi ja jotkut muut syrjäseudut ovat poikkeus, joissa täytyy tasa-arvon nimissä olla erilaisia ratkaisuja.

– Jos mennään pitkien etäisyyksien alueille, on ymmärrettävää, että ihmisillä on terveystarpeita muulloinkin kuin maanantaista perjantaihin kello 8–16. Siellä voi olla tarkoituksenmukaista järjestää päivystystä lauantaisin, Pärnänen myöntää.

Kantona keskittäjien kaskessa on terveyskeskusten vuodeosastojen lääkärityö etenkin viikonloppuisin. Siihen ei Janhusen mukaan ole vielä löydetty kestävää ratkaisua.

Suuren yhteispäivystyksen taas pitää saada kylliksi resursseja, jotta se selviytyy tehtävistään.

– Keskitetyt päivystykset pitää suunnitella hyvin ja resursoida on riittävästi, ettei niistä tule pullonkauloja. Tämä vaatii hyvää suunnittelua ja sitä, että kaikki alueen kunnat ovat suunnittelussa mukana.

Iltapäivystys siirtynyt yrityksille

– Sellainen aika, jossa jokaisessa terveyskeskuksessa oli iltaisin vastaanottamassa oma virka­lääkäri, on ohi, toteaa vt. tutkimuspäällikkö Piitu Parmanne Lääkäriliitosta.

Terveyskeskuspäivystysten järjestäminen on muuttunut ­monella tapaa, selviää Lääkäri­liitossa tehdystä terveyskeskusten lääkäritilannetta koskevasta selvityksestä (2010).

– Suurin muutos vuosien 2005ja 2010 välillä on, etteivät omat lääkärit entisessä määrin osallistu ilta- ja viikonloppupäivystyksiin. Terveyskeskukset ostavat nyt iltapäivystystä yksityiseltä ­yritykseltä tai ammatinharjoitta­jalta, Parmanne kertoo.

Toinen suuri muutos on ­päivystysten keskittyminen suuriin yhteispäivystyksiin. ­Samaan aikaan myös terveys­keskustoimintayksiköiden määrä on vähentynyt ja yksiköt ovat ­kasvaneet.

Vuonna 2010 enää vain neljässä terveyskeskuksessa päivystys hoidettiin omien lääkärien voimin oman terveyskeskuksen tiloissa kaikkina vuorokauden aikoina.

Päivystyksiä järjestetään monin eri tavoin. Jossain kunnissa virkalääkärit tekevät päivätyötä ja päivystäjät otetaan vuokralääkärifirmasta. Jotkut kunnat ovat yhdistäneet voimansa ja huoleh­tivat päivystyksestä yhteistyössä. Päivystys voidaan myös ostaa joltain sairaalalta tai terveys­keskukselta.

Anne Seppänen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 38/13.