"On ollut pitkään nähtävissä, että tätä kohti ollaan menossa"

Hoitajapulan seurauksena Jorvin sairaalan päivystyksessä on jouduttu järjestelemään tänä kesänä kaikki toiminnot uudelleen.

Adobe/AOP

Hoitajapula on hankaloittanut työtä myös Husin Jorvin sairaalan päivystyksessä Espoossa. Kesä on ollut raskas, mutta pitkään alalla olleille asia ei tullut yllätyksenä.

– Jo keväällä tiesimme, että kesän tilanne tulee olemaan huono, yli kuusi vuotta Jorvin Akuutilla työskennellyt osastonlääkäri Anna Ketomäki sanoo.

Kyseessä on monen vuoden jatkumo, vahvistaa 17 vuotta Husissa työskennellyt osastonhoitaja Sanna Pietikäinen .

– On ollut pitkään nähtävissä, että tätä kohti ollaan menossa. Mutta tänä kesänä tilanne on kaikkein vaikein.

Jatkohoidon odottelu voi venyä vuorokausiksi

Iso syy Jorvin Akuutin ruuhkautumiseen on pitkäaikaispaikkojen vähentyminen.

– Varsinainen vaiva saadaan hoidettua melko nopeastikin, mutta sitten potilas saattaa jäädä jopa kahdeksi vuorokaudeksi odottamaan jatkohoitopaikkaa, Ketomäki mainitsee.

Hänen mukaansa ruuhka-aikaan normaalisti käytössä olleen tarkkailuosaston toimintaa jouduttiin ensin supistamaan ja luopumaan siitä sitten kokonaan. Lisäksi kaikkia potilastarkkailupaikkoja ei ole ajoittain voitu avata.

Pietikäinen kertoo, että koko Jorvin päivystyksen toiminta on jouduttu miettimään uusiksi.

– Työnjakoja on mietitty uusiksi hoitajien ja lääkärien välillä, ja työvuorojen suunnittelua on muutettu, jotta kesälomat ovat mahdollistuneet. Syksyllä näyttää siltä, että pääsemme hiljalleen palailemaan normaaliin suunnitteluun.

Potilasturvallisuuden vaarantumista ei voi kieltää

Jorvin Akuutin aulassa on useaan kertaan tänä kesänä istunut yli 30 potilasta samaan aikaan. Läpimenoaikojen perusteella yli kahdeksan tuntia päivystysalueella odottaneiden määrä on kasvussa.

– Vuodepuolella yli vuorokauden odotusajat ovat päivittäisiä. Vuodepaikkojen riittämättömyyden vuoksi istuvien aulaan joudutaan sijoittamaan vuodepaikkaa odottavia ajoittain.

Pietikäinen ja Ketomäki sanovat, ettei potilasturvallisuuden vaarantumista voi kieltää.

– Kaikkihan me ymmärrämme, että mitä vähemmän hoitajia on per potilasmäärä, lääkkeet eivät tule ajallaan, emmekä pysty tarjoamaan sellaista tarkkailua kuin tietyt potilaat vaatisivat.

Pyöröovi-ilmiö lisääntynyt

Päivystyksen hoitajat jakavat potilaiden ja omaisten huolen koko tilanteesta.

– Potilaspalautteissa tulee esille kohtuuttomat odotusajat ja ruuhkat. Palautteet varsinaisesta hoidosta ovat todella hyviä.

Vuodepuolella on enimmäkseen vanhuksia, ja pitkään paikoillaan ollessa vieraassa ympäristössä sekavuuden riski kasvaa.

– Iäkäs ihminen pitäisi saada mahdollisimman nopeasti jaloilleen sairaalaan tulon jälkeen, mutta päivystyksen resurssit eivät siihen riitä, Ketomäki sanoo.

Pietikäisen mukaan pyöröovi-ilmiö on lisääntynyt.

– Potilaita kotiutetaan osastoilta ja päivystyksestä, mutta he joutuvat usein palamaan vointinsa vuoksi takaisin seuraavien vuorokausien aikana.

Työn luonne muuttunut

Niin iloisia kuin opiskelijatyövoimasta ollaankin, IV-lupien puuttuminen on ollut kesän aikana haaste. Yhdelle luvalliselle kertyvä taakka on kova. Tämän vuoksi lääkemääräysten toteuttaminen vie aiempaa enemmän aikaa.

Hus Akuutti onkin reagoinut tilanteeseen ja on aloittamassa pilotin, jossa sairaanhoitajaopiskelijoiden on mahdollista suorittaa osittainen IV-lupa.

Toistaiseksi avoinna olevat hoitajavakanssit on saatu täytettyä, mutta nyt hakijamäärät ovat romahtaneet.

– Työn luonne on muuttunut. Vuodeosastotyyppiseen hoitotyöhön täydet vakanssitkaan eivät riitä. Haasteellisten päivystyspotilaiden hoidon lisäksi hoidamme vuodeosaston potilaita. Olemme yrittäneet hakea kesäajalle lyhytaikaisiakin sijaisuuksia, mutta sijaisten saaminen on ollut haastavaa, Pietikäinen kertoo.

– Täällä on sairaanhoitajia, jotka ovat nimenomaan halunneet ja kouluttautuneet akuuttihoitoon, mutta nyt heidän työnkuvansa on muuttunut. Se ei motivoi, Ketomäki sanoo.

Itsensä kehittämisestä on palkittava

Väsymys ja uupumus näkyvät koko työyhteisössä.

– Mutta hyvä työporukka ja yhteishenki sekä toimiva yhteistyö lääkäreiden ja hoitajien kesken ovat syitä, jotka pitävät hoitajia töissä päivystyksessä.

Pietikäinen ja Ketomäki ovat yksimielisiä siitä, että tilanteen ratkaisemiseksi ykkösasia olisi saada palkkaus kuntoon. Lisäksi potilaiden hoito ja ohjaus tulisi järjestää niin, että se tapahtuisi oikeassa paikassa. Tämä osaltaan parantaisi päivystysten työoloja. 

– Päivystyksen hoitajat ovat osaavia ammattilaisia. Jos kehität itseäsi ja panostat uraasi, siitä pitää myös oikeasti palkita, Ketomäki korostaa.

– Ei minkään työn pitäisi olla sellaista, että siinä jotenkin vain yrittää jaksaa. Minusta on tervettä, että nykyään työntekijät miettivät omaa jaksamistaan. Pitäisi pyrkiä lisäämään joustavuutta sekä mahdollistaa työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista, Pietikäinen toteaa.

Hanna Kauppinen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Kanta-Hämeessäkin ruuhkaa, mutta odotusajat pääkaupunkiseutua maltillisempia

Verrattuna vuoden takaiseen, myös Kanta-Hämeen keskussairaalassa päivystys on ruuhkautunut tänä kesänä helpommin. Syynä tähän on jatkohoitopaikkojen vähentyminen ja se, että potilaita ei saada tehokkaasti eteenpäin, kun kädet eivät yksinkertaisesti riitä.

Näin kertoo yleissisätauteihin erikoistuva Vili Pehkonen, joka on työskennellyt Hämeenlinnassa vajaan puolentoista vuoden ajan.

– Mutta se on kuitenkin sanottava, että meillä tilanne ei ole ollut läheskään niin paha kuin pääkaupunkiseudun isoissa päivystyksissä. Esimerkiksi kahden, kolmen vuorokauden mittaisia jatkohoitopaikkojen odotteluita meillä ei ole kertynyt, Pehkonen sanoo.

Hänen mukaansa myös Kanta-Hämeessä on kuitenkin jouduttu sulkemaan valvontaosasto kesän ajaksi hoitajapulan takia.

– Oman tulkintani mukaan potilasturvallisuus ei ole vaarantunut, koska töissä oleva hoitohenkilökunta on suoriutunut erinomaisesti.

Pehkosen kanta hoitajien ammattiyhdistyksen ajamaan palkkojen yleiskorotukseen on se, että hoitajien palkkauksen pitäisi noudattaa tehtäväkohtaista, vaatimus- ja vastuuperusteista korotusta.

– En kannata sellaista mallia, että kaikille yhtä paljon lisää. Eturintamassa raskasta työtä tekevien kuuluu saada siitä korvaus.

Pehkosen mukaan nykyistä ruuhkatilannetta helpottaisi myös se, että terveydenhuollon henkilökunnan työtaakkaa saataisiin kevennettyä oheishenkilökunnan avulla.

– Onhan siitä paljon puhuttu ja kirjoitettu, että lääkärit tekevät myös sihteerien töitä ja hoitajat myös laitoshuoltajien töitä. Heidän pitäisi saada keskittyä omiin töihinsä.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi