Mobiilipotilas on jo täällä

Mobiilipotilas on jo täällä Kuva 1 / 1

Älylaitteen omistajalla on mistä valita. Sovelluskaupoista löytyy noin 100 000 kännykkään tai tablettiin ladattavaa pikkuohjelmaa, jotka mittaavat elintoimintoja, tulkitsevat ravitsemus- ja liikuntatietoja tai diagnosoivat oireita.

Mobiilista teknologiasta odotetaan merkittävää toimintamallia tulevaisuuden terveydenhuoltoon. Kun kansalainen tottuu hoitamaan monenlaisia asioita ajasta ja paikasta riippumattomana, hän odottaa samaa mahdollisuutta terveyspalveluiltakin.

Mobiilin terveysteknologian (mHealth) puolestapuhujat uskovat, että potilaiden itse keräämä fysiologinen data ja elintapatieto auttavat tuottamaan yksilöllisempää, laadukkaampaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa. Pian terveyttä ja sairauksia ei tarvitse hoitaa vain niille vihityissä rakennuksissa, vaan mHealth ympäröi ihmisiä kaikkialla internetin vyöhykkeellä.

Viileäpäisimmätkin visionäärit ovat sitä mieltä, että mobiilimaailma on pian avautumassa myös suomalaisessa terveydenhuollossa. eHealthin laajenemisen mHealthin suuntaan uskotaan olevan nopeampaa kuin aikanaan siirtymä analogisesta maailmasta digitaaliseen.

Hyödyt esiin

Ennen kuin mobiiliteknologiaa ja markkinalähtöisiä innovaatioita voidaan hyödyntää tiukoin määräyksin säädellyssä terveydenhuollossa, on varmistettava monta laatuun ja tietosuojaan liittyvää asiaa.

Tieteellistä näyttöä sovellusten tuottamasta hyödystä on vasta vähän. Muuttavatko ”appsit” ihmisten terveyskäyttäytymistä? Tuottavatko ne kliinistä hyötyä? Alan kongressissa tilannetta kuvailtiin toteamalla, että ”e-terveydessä on pilotteja enemmän kuin eurooppalaisilla lentoyhtiöillä. Miksi siis hyötyjä ei ole pystytty esittämään”?

Tietotekniikan argumentoidaan usein laskevan kustannuksia, mutta tutkimusta siitä, mitkä ovat esimerkiksi mobiiliratkaisujen kustannusvaikutukset, on niukasti.

Markkinoilta löytyvät ohjelmat on pääsääntöisesti suunnattu muille kuin terveydenhuoltoa eniten käyttäville ja tarvitseville ihmisille, joilla laitteita on lisäksi suhteellisesti vähiten.

Ja kuten muissakin terveydenhuollon järjestelmissä, kansalaisten ja ammattilaisten toiveet ja tarpeet on saatava upotettua samoihin sovelluksiin.

Hyvinvointia 
vai bisnestä?

Ääriliikkuva kohtaa äärijähmeän. Näin kuvailee STM:n erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen mHealthin kytkemistä nykyiseen järjestelmäkenttään. Ministeriön johdolla laaditaan parhaillaan strategiaa sote-tiedon ja ICT-palvelujen hallinnalle.

– Strategiassa korostuu kansalaisen rooli. Tarkoitus on vähentää potilasroolia eli tukea ihmisiä niin, että he pysyisivät terveinä. Kun he ovat potilaita, heidät tietysti hoidetaan, Virtanen sanoo.

Markkinoilla oleviin terveyssovelluksiin tekniikan tohtori Virtanen suhtautuu laadun osalta kriittisesti. Hän myös muistuttaa, että terveyssovelluksia käyttävät itsestään huolta pitävät ihmiset, jotka eivät niitä todellisuudessa tarvitse.

– Keski-ikäisen miehen liikkumaan innostamisessa voisi dataa keräävillä ja analysoivilla ohjelmilla olla saumaa. Todellinen vaikuttavuus jäisi nähtäväksi.

Virtasen mukaan on myös mietittävä tarkoin, miten tiedot kulkevat. Saako julkisen terveydenhuollon tiedot antaa esimerkiksi horoskooppipalvelulle?

– Sovellusten takana on bisnes. Hyvinvointiajattelua ei saa alistaa liiketoiminta-ajattelulle. Jos bisnestä syntyy samalla, se on tietysti hyvä.

"Lääkärin työtä voidaan automatisoida"

Lääkärin työtä voidaan automatisoida joltain osin, Virtanen uskoo. Meneillään olevassa strategiatyössä 
on esitetty visio, että kaupungilla olisi automaattisia mittalaitteita sisältäviä terveyskioskeja.

– Esimerkiksi kerran kuukaudessa voisin käydä mittauttamassa tiettyjä asioita ja arvot tallentuisivat järjestelmään. Tuntiessani itseni kipeäksi ottaisin yhteyttä Omakannan kautta järjestelmään, joka antaisi minulle diagnoosin. Kirjoittaisin itse reseptin järjestelmän tietojen ja ehdotuksen pohjalta. Lääkäri ei olisi lähimaillakaan tätä tapahtumaketjua.

Yksi esimerkki omareseptivalmisteesta olisi allergialääke, joka potilaalle on aikanaan määrätty ja sopivaksi todettu. Sen voisi määrätä itselleen uudestaan.

Virtanen jatkaa hahmottelua.

– Jos kokisin tarvitsevani lääkärin apua, saisin järjestelmästä koodin, jolla pääsisin jonon ohi perusterveydenhuoltoon tai suoraan erikoissairaanhoitoon, koska hoidon tarpeen arviointi olisi jo tehty.

Mittalaitteita voisi hankkia myös kotiin, ja niiden tallentama tieto voitaisiin siirtää kansalliseen järjestelmään.

Virtanen huomauttaa, että tämä strategiatyössä esitetty skenaario perustuu siihen, että dataa analysoiva järjestelmä päättää parhaan ratkaisun potilaan kaikkien tietojen perusteella.

Virtanen tietää puhuvansa radikaaleja.

– Potilaan omien diagnoosien ja reseptien kohdalla siirretään työtä, jonka voi tehdä joku muu kuin lääkäri. Lääkärit ja hoitajat voivat tehdä sitä, mitä kone ei pysty tekemään. Töitä 
kyllä riittää.

Kansalaiselle 
oma datapankki

Sen Virtanen voi sanoa varmaksi, että muutaman vuoden päästä kansalaisilla on paikka, jonne voi tallettaa omaa terveystietoa niin, että sen säilyminen voidaan taata. Tietoa voi syöttää esimerkiksi mobiilisovellusten kautta.

Vielä ei tiedetä, mikä tuo paikka on. Viime syksynä lanseerattu, Sitran kehittämä Taltioni-verkkopalvelu on yksi mahdollinen ratkaisu. Informaatiota voitaisiin jakaa sieltä Omakantaan lääkärinkin käyttöön. Toisaalta Omakantakin olisi mahdollinen tiedontallennin, se on jo osa kansallista järjestelmää.

Virtanen muistuttaa, että Taltioni on oma ekosysteeminsä, jolla on myös liiketaloudelliset intressit.

– Kansalainen on altis painostukselle. Entä jos vakuutusyhtiö haluaa ihmisten terveystiedot vakuutuspäätöstensä taustaksi? Haluamme suojella kansalaisia tällaiselta, Virtanen kuvailee laajempaa uhkaa tarkoittamatta tällä Taltioni-palvelua.

Terveyteen liittyvän aineiston määrä internetissä lisääntyy huimaa vauhtia, joten luotettavaa tietopalveluakin tarvitaan.

– Lisäksi erilaiset testit ja geenikartoitus lisäävät tulkitsemispalvelujen tarvetta. Kaikenlaisten palvelujen koordinointi voisi olla tarpeen, sillä nyt niitä on osittain liikaakin. Virtanen toteaa.

Vuoteen 2020 ulottuva tiedonhallinnan strategia valmistuu juhannukseksi. Kesälomien jälkeen strategia jalostetaan toimenpideohjelmaksi.

– Vielä ei ole valmiita vastauksia, pohdittavia kysymyksiä sitäkin enemmän.

Kirjoittanut:
Jaana Ahlblad

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 18/2014.

Oletko jo lukenut nämä?