Muistisairaan hoito on laajaa yhteistyötä

Muistisairaan hoito on laajaa yhteistyötä Kuva 1 / 1

Uudessakaupungissa on Suomen toiseksi nopeimmin vanheneva väestö. Niinpä Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueella on kehitetty muistisairaan palvelukokonaisuutta aktiivisesti vuodesta 2008 lähtien muun muassa kuvaamalla se moniammatillisen, kunta- ja sektorirajat ylittävän yhteistyön voimin (1,2,3). Yhteistoiminta-alueeseen kuuluu viisi kuntaa, alueen väestöpohja on 23 000 henkilöä.

Erityistä huomiota on Vakka-Suomessa pyritty kiinnittämään siihen, että väestö osaisi lähteä selvityksiin muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Lisäksi on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat osaavat kiinnittää huomiota muistisairauden oireisiin ja ohjata potilaat tarvittaessa selvityksiin.

Muistisairauksien ehkäisyä käytännössä

Muistisairauksien ehkäisyssä väestötasolla merkitystä on etenkin valtimotautien ja diabeteksen ehkäisyllä ja hyvällä hoidolla (4,5,6). Uudessakaupungissa toimintaa on systemaattisesti kehitetty osallistumalla Valtimotautien laatuverkostoon (Conmedic).

Muistisairauksien ehkäisyä ja varhaista diagnosointia on pyritty tehostamaan myös koulutuksella. Yhteensä 46 henkilöä suoritti Kankaanpään opiston muistihoitajakoulutuksen vuosina 2011–2012, ja lisäksi eri työyhteisöille ja erilaisille väestöryhmille on järjestetty lukuisia koulutustilaisuuksia.

Työterveyshuolto osallistuu talkoisiin, sillä muistiasiat kuuluvat nykyään terveystarkastuksen sisältöön. Työterveyshuollossa toimii muistiasioista vastaava työterveyshoitaja.

Vanhuspalveluissa muistityö on monimuotoista. Vanhusneuvolassa muistiin liittyvät kysymykset otetaan aktiivisesti esille ja ne kuuluvat muun muassa hyvinvointia edistävien kotikäyntien sisältöön.

Kokonaisvaltainen hoito lähtökohtana

Geriatrinen kokonaisarvio tulisi tehdä, jos iäkkään henkilön muisti tai toimintakyky heikkenee ilman selvää syytä. Arvio on tarpeen tehdä myös silloin, jos vanhuksella on tapaturmia, toistuvia päivystyskäyntejä tai hän on muuten palvelujen suurkuluttaja, sillä diagnosoimaton muistisairaus saattaa johtaa hallitsemattomaan palvelujen käyttöön. Merkittävä polyfarmasia antaa aiheen kokonaisarvioon. Lisäksi muun muassa lonkkamurtumapotilaat ja syöpää sairastavat vanhukset hyötyvät kokonaisvaltaisesta arviosta.

Geriatrisen kokonaisarvion tulisi olla tavanomaista hoitokäytäntöä vanhuksia hoitavien yleislääkärien vastaanotoilla (7). Tavallinen 20–30 minuutin vastaanottoaika ei siihen riitä, vaan tällöin tulee ohjelmoida lisäselvitykset ja palata kokonaisuuteen uudella vastaanottoajalla. Kliinisen tilan lisäksi arvioidaan potilaan toimintakykyä (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen tilanne). Toiminta on kustannusvaikuttavaa (8). Kokonaisarvion tekeminen edellyttää lääkäriltä ennen kaikkea oikeanlaista asennetta ja kiinnostusta vanhusten hoitoon.

Uudessakaupungissa muistivastaanotolla kiinnitetään huomiota myös potilaan muihin sairauksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään sydän- ja verisuonisairauksiin, kokonaislääkitykseen, liikkumisturvallisuuteen, luuston kuntoon ja virtsanpidätyskykyyn.

Kognitiota kartoitetaan Muistikysely läheiselle -lomakkeen ja CERAD-testisarjan avulla. Toimintakykymittareista käytössä ovat Barthelin indeksi ja IADL (Instrumental Activities of Daily Living). Depressioseulana käytetään GDS-15-kyselyä (Geriatric Depression Scale) ja dementian vaikeusasteen mittarina CDR-luokitusta (Clinical Dementia Rating).

Hoidon jatkuvuus luo turvaa

On tärkeää, että muistisairas ja hänen perheensä tietävät, mihin ottaa yhteyttä, jos kysymyksiä tai ongelmia ilmenee. Uudessakaupungissa ensimmäinen kontrollikäynti muistivastaanotolla tapahtuu puolen vuoden kuluttua ja jatkossa potilaat käyvät lääkärin arviossa vuosittain. Muistikoordinaattorit seuraavat potilaita kontrollien välillä käytännössä 3–6 kuukauden välein, perheen tilanteen mukaan. Tarvittaessa he konsultoivat muistivastaanoton geriatria.

Sairauskertomusjärjestelmään rakennettiin muistikutsujärjestelmä, sillä ei voida olettaa, että muistisairaat muistaisivat itse huolehtia ajanvarauksesta. Systemaattinen seuranta parantaa hoidon laatua ja vähentää palvelujen käyttöä sekä avo- että laitoshoidossa (9).

Nykypäivänä ympärivuorokautiseen hoitoon päädytään vasta, kun kaikki avohoidon mahdollisuudet on käytetty. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista yli 90 prosentilla on kognitiivisen toimintakyvyn vajeita. Hoidon laadun kannalta on usein merkittävää se, että potilaat saavat elää tutussa ympäristössä tuttujen hoitajien hoitamana elämänsä loppuun asti. Tämän vuoksi ympärivuorokautista hoitoa tuottavissa yksiköissä ­tulisi olla valmius myös hyvään saattohoitoon.

Lääkärin tulee keskustella elämän loppuvaiheen hoitolinjauksista potilaan ja omaisten kanssa ajoissa. Tiedot tulee kirjata helposti löytyvään hoitosuunnitelmaan, jotta ratkaisut eivät jää ensiavun päivystävälle lääkärille.

Kokonaisuuden hallinta tuo säästöjä

Työn vaikuttavuutta arvioitiin Uudessakaupungissa tarkastelemalla yli 75-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetin avulla. Ajankohdiksi valittiin vuodet 2007 ja 2011, sillä näin vertailukohtana toimi tilanne ennen kehittämistyön aloittamista. Jakson aikana mm. käynnit terveyskeskuslääkärin vastaanotolla vähenivät 36 prosenttia.

Palvelujen kustannusvaikuttavuutta arvioitiin vertaamalla toteutuneita palveluja ja niistä aiheutuneita kustannuksia teoreettiseen tilanteeseen, jossa palvelujen käyttö ja rakenne Uudessakaupungissa olisivat maan keskiarvon mukaisia. Vuonna 2007 yli 75-vuotiaiden palvelut maksoivat 3,6 miljoonaa euroa enemmän, kuin mitä ne olisivat maksaneet maan keskiarvon mukaisesti. Vuonna 2011 kustannukset olivat 6,8 miljoonaa euroa maan keskiarvon alapuolella. Ylivoimaisesti suurin kustannuksiin vaikuttava tekijä oli sairaalahoitopäivien merkittävä (61 %) väheneminen: vuonna 2011 sairaalan hoitopäiviä yli 75-vuotiailla oli 12 500 vähemmän kuin vuonna 2007. Tuloksiin vaikuttaa muistityön lisäksi myös muu toimintojen kehittäminen.

Lopuksi

Muistisairauksien ehkäisy kuuluu kaikille. Väestötasolla merkittävää on valtimotautiriskitekijöiden hyvä hoito keski-iässä. Oleellista on myös varhainen diagnosointi. Väestön tulisi tietää, että normaalisti muisti ei koskaan heikkene niin paljoa, että arkielämän selviytyminen vaikeutuu. Terveydenhuollossa tulisi puolestaan kiinnittää huomiota muistisairauden oireisiin ja ohjata potilas jatkoselvityksiin.

Palvelukokonaisuuden kuvaaminen on avain moniammatilliseen ja suunnitelmalliseen toimintaan – ja päinvastoin. Muistisairauksien hoito on ennen kaikkea yhteistyötä (10), jossa jokaisen työntekijän osuus on tärkeä. Jotta kokonaisuus toimisi, on ymmärrettävä ja arvostettava toisen työtä.

Lue myös:
Älä unohda muistisairasta!
Musiikista apua aivosairauksista kuntoutumiseen
10 kysymystä: Alzheimerin tauti työikäisellä

Kirjoittanut:
Tarja Uusitalo
geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, geriatrian ylilääkäri
Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskeskus

Kuva:
Panthermedia

Kirjallisuutta
1. Uusitalo T. Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen. Kirjassa: Virjonen K, toim. Muistin ongelmat – toimiva palvelukokonaisuus ehkäisystä hoitoon. PS-Kustannus 2013:37–56.
2. Uusitalo T. Muistisairaan hoidon kokonaisuus. Kirjassa: Virjonen K, toim. Muistin ongelmat – toimiva palvelukokonaisuus ehkäisystä hoitoon. PS-Kustannus 2013:117–83.
3. Virjonen K. Muistisairaan palvelu­-
polku. Turun ammattikorkea­koulun raportteja 142, 2012. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163042.pdf
4. Sosiaali- ja terveysministeriö. Kansallinen muistiohjelma 2012-2020. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5065240&name=DLFE-20011.pdf
5. Kivipelto M, Helkala EL, Laakso MP ym. Midlife vascular risk factors and Alzheimer’s disease in later life: longitudinal, population based study. BMJ 2001;322: 1447–51.
6. Rawlings AM, Sharrett R, Schneider ALC ym. Diabetes in midlife and cognitive change over 20 years. Ann Intern Med 2014;161:785–93.
7. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Kohti parempaa vanhuutta. Konsensuslausuma 2012. http://www.terveysportti.fi/kotisivut/docs/f-271149680/konsensus­lausuma20122.pdf
8. Ward KT, Reuben DB. Comprehensive geriatric assessment. UpToDate 2011. www.uptodate.com/contents/comprehensive-geriatric-assessment?source=search_
9. Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen M, Pietilä M, Savikko N, Pitkälä K, toim. Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 14. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto 2007.
10. Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoito­käytännöt etenevien muisti­sairauksien kaikissa vaiheissa. Muistisairausliite. Suom Lääkäril 2008;63:9–21.

Julkaistu Lääkärilehdessä 26–32/15.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi