Nielunäyte selvittää antibiootin tarpeen

Nielunäyte selvittää antibiootin tarpeen Kuva 1 / 1

Kurkkukipu on tavallinen oire, eikä vielä automaattisesti kerro aiheuttajastaan mitään. Kurkun voi nimittäin tulehduttaa niin virus kuin bakteerikin. Virusten aiheuttama kurkkukipu on kuitenkin selvästi bakteeritautia yleisempää.

Kurkun kipu voi aiheutua nielun limakalvojen yleisestä tulehduksesta, jolloin puhutaan nielutulehduksesta, eli faryngiitista.

Nielussa on myös erityisiä puolustussolujen linnakkeita, joita kutsutaan risakudokseksi. Kitarisaa ei näe suuhun katsomalla ja sen osuus nielun tulehduksista on merkittävin lapsuudessa. Heti takahampaiden takana sijaitsevat parilliset nielurisat (tonsillat). Niiden tulehdukset (tonsilliitit) vaivaavat erityisesti teini-iässä ja nuoruudessa. Valtaosa nielutulehduksista on virusten aiheuttamia, mutta erityisesti nielurisat voi tulehduttaa myös bakteeri.

Tärkein nielurisatulehdusten aiheuttaja on niin sanottu beetahemolyyttinen ryhmän A streptokokki, jonka aiheuttamaa nielurisatulehdusta kutsutaan myös angiinaksi. Sama bakteeri voi aiheuttaa myös tulirokon. Vain A-ryhmän streptokokin aiheuttamat nielurisatulehdukset, samoin kuin tulirokko, vaativat ehdottomasi antibioottihoidon, sillä hoitamattomana kyseisistä tulehduksista voi seurata jälkitautina muun muassa sydämen, munuaisten ja nivelten sairauksia.

Muita nielutulehduksen aiheuttajia ovat muut beetahemolyyttiset streptokokit (ryhmät C ja G), adenovirukset ja Epstein-Barrin virus (aiheuttaa mononukleoosin eli pusutaudin). Harvinaisempia aiheuttajia ovat muun muaasa Chlamydia pneumoniae ja Mycoplasma pneumoniae-bakteerit, Neisseria gonorrheae (tippuri) sekä influenssavirukset.

Kurkkukivun syyn selvittäminen edellyttää, että potilas tutkitaan hyvin: avattuun suuhun ja nieluun katsotaan, kaula ja leuanalus tunnustellaan, korvat ja nenänielu tarkastetaan ja keuhkotkin kuunnellaan tarvittaessa. Antibioottihoidon tarpeen arvioimiseksi on kehitetty testejä, joilla haetaan ennen muuta beetahemolyyttistä A-ryhmän streptokokkia. Nämä testit toteutetaan pyyhkäisemällä nielusta ja risoista pumpulipuikolla pintanäyte, josta joko tehdään bakteeriviljely tai niin sanottu antigeenitesti eli pikatesti.

Milloin lääkäriin?

Nielutulehduksen ensimmäinen oire on kuivan tuntuinen kurkku. Myöhemmin kurkkuun alkaa sattua ja kipu voimistuu. Yleensä potilaalla nousee myös kuume.

Lääkäriin pitäisikin mennä, jos kuume on korkea ja/tai kurkkukipu voimakasta. Myös vaaleat täplät nielurisoissa on syy mennä lääkäriin. Pieni lapsi kannattaa viedä tutkittavaksi, jos hänellä on kuumetta, nielemisvaikeuksia, runsasta syljen eritystä ja äänen käheyttä tai puuroutumista.

Mikä on pikatesti?

Streptokki A -antigeenitesti (Ps-StrAAg) on pikatesti beetahemolyyttisen A-ryhmän streptokokin osoittamiseen. Sillä tunnistetaan bakteerin pintarakenteita eli antigeeneja. Tulos saadaan alle puolessa tunnissa, usein jo alle 15 minuutissa. Se on perusterveydenhuollossa useimmin käytetty kipeän kurkun tutkimiseen tarkoitettu testi.

Jos pikatesti on positiivinen, on kurkkukivun aiheuttaja suurella todennäköisyydellä beetahemolyyttinen A-ryhmän streptokokki, joka hoidetaan antibioottikuurilla. Pikatesti jää kuitenkin 10–25 prosentilla potilaista virheellisesti negatiiviseksi. Siksi negatiiviset Streptokokki A -antigeenitestit on varmistettava vielä nielun bakteeriviljelyllä, jota kutsutaan myös nieluviljelyksi.

Mikä on nieluviljely ja miten se tehdään?

Nieluviljelyllä tarkoitetaan nielunäytteestä tehtyä bakteeriviljelyä, jolla osoitetaan joko vain beetahemolyyttiset streptokokit (Ps-StrVi) tai joku muu nielutulehduksia aiheuttava bakteeri (Ps-BaktVi). Näistä Ps-StrVi on huomattavasti käytetympi viljely. Nielutulehdusten syyn selvittäminen on nimittäin ennen muuta juuri streptokokkien metsästystä.

Potilas ei saisi syödä tai juoda mitään juuri ennen näytteen ottoa – ei edes kurkkukipua helpottavia pastilleja.

Näytteen otto on yksinkertaista ja siihen tarvitaan näytteenottotikku (yleensä pumpulipuikko) ja kuljetusputki. Potilaalta otetaan näytteenottotikulla limaa molempien nielurisojen pinnasta ja nielun takaseinästä.

Näytteenoton jälkeen näytetikku laitetaan kuljetusputkeen. Näyte tulee säilyttää viileässä ja se lähetetäänkin kylmäkuljetuksella laboratorioon.

Kauanko tulosten valmistuminen kestää?

Bakteeriviljelyn alustava tulos tulee yhden päivän kuluessa ja lopullinen tulos yleensä toisena tai kolmantena päivänä.

Mitä tuloksen jälkeen?

Kun kyse on beetahemolyyttisestä A-ryhmän streptokokista, potilaalle annetaan antibioottikuuri. Muiden bakteerien aiheuttamat nielutulehdukset hoidetaan lääkärin harkinnan mukaan.

Jos viljelyn tulos on negatiivinen, syypäänä on virus ja oireita lievitetään tulehduskipulääkkeillä. Kannattaa kuitenkin huomata, että nielun seksitautiepäilyt on osattava tunnistaa erikseen. Tavallinen nielun streptokokki- tai bakteeriviljely ei tunnista klamydiaa eikä tippuria.

Mikäli streptokokkitulehdukseen aloitettu antibioottihoito ei vie kuumetta pois kolmessa päivässä, lääkäriin pitää mennä uudestaan.

Potilaan Lääkärilehden sarjassa selvitetään, miksi laboratoriotutkimuksia tehdään. Katso, mitä tarkoitetaan laskolla, hemoglobiiniarvolla, kreatiinikinaasilla ja CRP:llä.

Lue myös:
Tunnista nielutulehdus (angiina)
Lapsen outo sairaus: Kawasakin tauti

Tarkastanut:
Mikko Lehtovirta
yleislääkäri
mikko.lehtovirta@icloud.com
mikko.lehtovirta@helsinki.fi

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi