Paraneeko Crohnin tauti puukolla vai kolonoskoopilla?

Paraneeko Crohnin tauti puukolla vai kolonoskoopilla? Kuva 1 / 1

Crohnin tauti on gastroenterologille ja gastrokirurgille hankala vastustaja. Sen etiologia on vieläkin tuntematon, diagnostinen viive on pitkä, potilaan oireet ovat usein epämääräisiä ja hoitokin hankalaa.

Nykyään suoliston Crohnin tauti jää useimmiten kiinni kuvantamistutkimuksissa, endoskopiassa (tähystys) tai appendektomialeikkauksessa, jossa kirurgi toteaa tulehtuneen segmentinileum terminalessa. Potilaat tarvitsevat kirurgia myös diagnoosin jälkeen, sillä tauti uusii usein toisaalla suolistossa jopa 70 %:lla ja silloin päädytään uuteen resektioon.

Uusiutumisen riski on erityisen suuri tupakoitsijoilla, perforoivassa tautimuodossa ja potilailla, joiden suolta on aiemmin jo leikattu. Voidaanko Crohnin taudin uusiutumaa ehkäistä optimoimalla liitännäishoito ja nimenomaan endoskopiaseuranta kirurgisen hoidon jälkeen ottamalla huomioon potilaan riskitekijät?

Australiassa tehtiin asian selvittämiseksi satunnaistettu etenevä tutkimus. Siinä 17 sairaalassa kaikki potilaat saivat suoliresektion jälkeen metronidatsolia 3 kuukautta ja suuren riskin potilaat sen lisäksi myös immunosuppressiivista lääkitystä (tiopuriinia tai adalimumabia). Kolonoskoopilla seurattiin suolianastomoosin kuntoa 6 kuukauden välein ja vaihdettiin tarvittaessa lääkitystä (aktiiviseuranta). Vertailuryhmällä oli lääkitys ja kliininen seuranta ilman endoskopiaa. Päätemuuttujana oli taudin endoskooppinen uusiutuminen 18 kuukauden seurannassa. Endoskopisti oli sokkoutettu, eli hän ei tiennyt, kuuluiko potilas aktiiviseurantaan vai verrokkiryhmään.

Yhteensä 174 potilasta arvottiin tutkimukseen. Tauti uusi aktiivihoitoryhmässä 60 potilaalla (49 %) ja verrokkiryhmässä 35:llä (67 %). Täydellinen suolinukan paraneminen tapahtui 22 %:lla aktiivihoitoryhmässä ja vain 8 %:lla verrokkiryhmässä.

Tutkijat päättelivät, että Crohnin tauti tarvitsee leikkauksia ja aktiivista seurantaa ja lääketehon monitorointia endoskoopin avulla. Optimaalista verikoetta, kuvantamislaitetta tai varmaa kliinistä oiretta uusiuman osoittamiseen ei ole – endoskooppinen seuranta ja moderni immunosuppressiivinen räätälöity lääkitys on parasta, mitä tämän päivän lääketiede pystyy näille potilaille tarjoamaan.

Lue myös:
Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ja niiden hoito

Lähde:
De Cruz P ym. Crohn’s disease management after intestinal resection: a randomised trial. Lancet 2015;385:1406–17.

Kirjoittanut:
Hannu Paajanen
gastrokirugian professori

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 22/15.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi