Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta kuuluu sote-uudistuksen asiantuntijaryhmään. Hän on puhunut poliitikkojen ja puolueiden piiloagendoista, jotka vaikuttavat sote-uudistuksen tekemiseen.
Heikki Hiilamo, mikä piiloagenda tarkalleen on?
– Se tarkoittaa sitä, että päätöksentekijä kertoo tavoittelevansa jotakin, vaikka todellisuudessa tavoitteleekin jotakin toista. Pitää toisen asian taustalla.
Mitä piiloagendoja näet sote-uudistuksessa nyt?
– Ensi vaiheessa oli keskustan maakuntamalli. Uusi on valinnanvapaus.
– Hallituksen asettama selvitysryhmä ja asiantuntijat esittivät, että palveluiden järjestämisestä vastaavia organisaatioita olisi 5–12. Sitten keskustan 18 maakunnan malli tuli kuin taikurin hatusta. Se ei ollut mukana asiantuntijoiden kuulemisissa, eikä keskusta ollut tuonut sitä avoimesti esiin. Toki tiedettiin, että se oli vaalitavoitteissa, mutta se tuli nurkan takaa.
– Hallituskriisin neuvotteluissa sovittiin, että maakuntia on 18, mutta vain 15 järjestää sote-palveluita. Samalla päätettiin toteuttaa valinnanvapausuudistus. Alun perin sen oli tarkoitus tulla vasta seuraavassa vaiheessa.
– Maakuntamallilla ei ollut perusteita soten tavoitteiden kannalta, vaan syyt olivat aluepoliittisia. Vastineeksi kokoomus halusi oman agendansa. Valinnanvapautta yritettiin perustella alkuperäisillä tavoitteilla, mutta enemmänkin kyse on elinkeinopolitiikasta. Halutaan antaa julkisesta palvelutuotannosta suurempi osa yksityisille yrityksille. Valinnanvapaus ei ainakaan nykyisessä muodossa aja uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita. On muita tavoitteita, joita ei ole julkilausuttu.
– Julkisia palveluja voi tuottaa julkinen, yksityinen tai sekä että. Se ei ole sinänsä kysymys. Nyt valinnanvapautta perustellaan kustannussäästöillä ja terveyserojen kaventamisella, ja silloin keinot ja tavoitteet eivät ole yhdenmukaisia. Herää kysymys, onko muita tavoitteita taustalla. Minun mielestäni on, juuri elinkeinopoliittinen piiloagenda.
Miten piiloagendat vaikuttavat uudistuksen tekemiseen?
– Ne tekevät siitä hirveän vaikean. Alkuperäisiin tavoitteisiin yritetään esittää keinoja, jotka eivät toteuta niitä. Tavoitteet ja keinot ovat ristiriidassa. Se kerää paljon kritiikkiä eri suunnilta. Piiloagendat jarruttavat kehitystä. Edellisenkin hallituksen kaudella sote kaatui useamman kerran.
– Perustuslakivaliokunnan mietinnön takia vaihdettiin maakuntavaalien tavoiteaikataulua, mikä on aika iso juttu. Se vaikuttaa siihen, miten kentällä tällä hetkellä toimitaan. Näkyvin esimerkki on Länsi-Pohjan sairaalan yksityistäminen, mutta vastaavaa liikehdintää on muuallakin. Niin kauan kuin tilanne on avoin, tämän tyyppinen toiminta on käynnissä ja hankaloittaa uudistuksen toteuttamista.
– On myös äänenpainoja, joissa todetaan, onko hommassa mitään järkeä. Jussi Huttunen juuri kysyi, kannattaako tehdä uudistusta, joka ei sille asetettujen tavoitteiden suhteen ole parempi kuin nykyinen järjestelmä. Jos on muita tavoitteita ja sen perusteella toteutetaan, se on sitten toinen kysymys.
Onko kaikilla puolueilla piiloagenda soten suhteen?
– Varmaan kaikilla on omia tavoitteitaan, ehkä julkilausumattomiakin. Mielestäni ei ole reilua pistää kaikkea kokoomuksen piikkiin, koska oikeastaan keskusta aloitti tämän pelin. Sitä ennen taas sosiaalidemokraatit olivat voimakkaasti toteuttamassa edellistä mallia Jyrki Kataisen hallituksen aikana.
– Oikeastaan kaikilla on ollut lusikkansa tässä sopassa. Koko homma vain on lähtenyt väärälle jengalle. Ei ole ollut riittävää poliittista sitoutumista uudistuksen varsinaisiin, julkilausuttuihin tavoitteisiin.
Millaisia piiloagendoja sotessa on ollut aikaisemmin?
– Kataisen hallituksen aikana haluttiin toteuttaa suuri kuntauudistus. Elinkelpoisen kunnan minimikoosta väännettiin kättä. Sote-uudistusta käytettiin kuntauudistuksen kenkälusikkana, kuntauudistusta yritettiin saada sen avulla.
Miksi poliitikot pitävät agendansa piilossa?
– Osin siksi, että niitä on vaikeampi perustella äänestäjille. Meillä on totuttu siihen, että julkisessa keskustelussa asioita pitää puolustaa yleisen edun näkökulmasta.
– On vaikea puolustaa yleisen edun kannalta, jos puolue yrittää saada hyötyä toisen puolueen kustannuksella. Esimerkiksi Kataisen hallituksen aikana yritettiin saada malli, jossa keskustan valta kunnallisessa päätöksenteossa olisi pienentynyt.
– Nyt sitten keskusta yrittää maakuntamallilla saada muita puolueita vahvempaa asemaa päätöksenteossa. Olen nähnyt puolueelta aika vähän argumentteja mallin yleisestä edusta. Tiedetään, että jotkut maakunnat ovat todella pieniä, eivätkä todennäköisesti tule selviämään järjestämisvastuusta.
Piiloagendat pitäisi siis nostaa avoimesti esiin?
– Kyllä. Mielestäni asiantuntijat ovat pyrkineet siihen. Kriittisessä keskustelussa sote-uudistuksen ympärillä on haluttu, että tuodaan esiin varsinaiset agendat ja tietty kulissien takainen vaikuttaminen.
Heikki Hiilamo
• Valtiotieteiden ja filosofian tohtori, sosiaalipolitiikan professori Helsingin yliopistossa. Tätä ennen Kelan tutkimusprofessori.
• Sote-uudistuksen asiantuntijaryhmän jäsen.
• Viime vuoden tiedonjulkistamisen valtionpalkinto kirjasta Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö: Mistä sotessa on kysymys?
• Tutkimusaiheita tupakkapolitiikka, köyhyys ja perhepolitiikka.
• Vihreiden eduskuntavaaliehdokas vuonna 2011.
Sote-kalenteri
• Hallituksen esitysluonnos valinnanvapaudesta on nyt lausunnoilla. Lausuntoaika päättyy 15.12.
• Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle helmi-maaliskuussa 2018.
• Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maakunnille.
Miia Soininen
Kuva: Jussi Helttunen
Julkaistu Lääkärilehdessä 49/2017 (8.12.)
