Potilastyöhön jää alle puolet työajasta

Kaksi kolmesta terveyskeskuslääkäristä kärvistelee hankalien, huonosti toimivien tietojärjestelmien kanssa. Niin myös Kalle Saikkonen.

Helsingin Viiskulman terveysasemalla on äskettäin päivitetty potilastietojärjestelmä. Muutokset olivat tavallista mittavampia, sillä Viiskulmassa valmistaudutaan liittymään Kanta-arkistoon.

– Uusi päivitys jumittaa ainakin Helsingissä. Kyllä se kiehuttaa, kun reseptin uusintoja ja paperityötä on valtavasti ja joka klikkauksella saa odottaa ylimääräisiä sekunteja, harmittelee terveyskeskuslääkäri Kalle Saikkonen.

Huonosti toimivat tietojärjestelmät ovat keskeisiä kuormitustekijöitä perusterveydenhuollon lääkärien työssä, osoittaa myös Kelan ja THL:n tutkimus perusterveydenhuollon lääkärien työkäytännöistä ja ajankäytöstä.

Siinä 135 lääkäriä raportoi ajankäytöstään yhtenä työpäivänä. Heistä 95 työskenteli kolmen kaupungin terveysasemilla, muut työterveyshuollossa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.

Lausunnot työllistävät

– Alustavien tulosten mukaan potilastyöhön kasvokkain potilaan kanssa kului keskimäärin noin 40 prosenttia työpäivästä. Paperityö vei noin neljänneksen ja puhelintunti vajaat 10 prosenttia, kertoo erikoistutkija Laura Pekkarinen.

Paperitöihin laskettiin muun muassa tutkimustulosten, potilaskansion ja sähköpostin lukeminen, käyntitietojen kirjaaminen ja e-reseptien kirjoittaminen.

Loppu aika kului esimerkiksi kokouksiin, koulutukseen, erityisvastuualueen töihin ja tutorointiin.

Kalle Saikkonen arvioi ehtivänsä tehdä potilastyötä kasvokkain tai puhelimessa runsaan puolet työpäivästä. Lukuisiin pieniin paperitöihin kuluu helposti pari tuntia työpäivästä. Monimutkaisia lausuntoja on sen sijaan tullut tehtäväksi poikkeuksellisen vähän tänä syksynä. Ne vievät nyt ehkä tunnin viikossa.

Myös ei-lääketieteellisten lausuntojen kirjoittaminen tuntuu Saikkosen mielestä vähentyneen. Siihen ovat osaltaan vaikuttaneet kaupungin ohjeet ja potilaiden opastus terveysasemalla.

– Moni tuttu kollega joutuu kuitenkin käyttämään tolkuttomasti aikaa erilaisten taloudellisiin etuihin liittyvien lausuntojen laatimiseen.

Valtaosaa terveyskeskuslääkäreistä lausunnot ja todistukset kuormittavatkin tuntuvasti. Kelan ja THL:n tutkimuksessa lähes 90 prosenttia terveyskeskuslääkäreistä katsoi, että lausuntojen laatiminen vie liikaa työaikaa ja lausuntoja pitää laatia liian monelle taholle.

Muista lääkäreistä näin ajatteli selvästi harvempi. Silti valtaosa kaikista lääkäreistä teki lausuntonsa joskus tai usein varsinaisen työajan ulkopuolella.

Kaikesta huolimatta suuri enemmistö lääkäreistä piti lausuntojen ja todistusten merkitystä potilaille suurena.

Jatkuva kiire 
kuormittaa useimpia

Tutkimuksen mukaan terveyskeskuslääkäreitä kuormittivat selvästi eniten jatkuva kiire, tekemättömien töiden paine ja liian vähäinen aika töiden tekemiseen kunnolla. Myös Kalle Saikkonen pitää niitä todella suurina kuormitustekijöinä.

– Kyse on osittain työtavastani, joka sopii paremmin väestövastuuseen. Minulle on tärkeää kokonaisvaltainen ja hoitosuhteen jatkuvuutta korostava toimintatapa. Haluan selvittää potilaiden taustat, mutta siihen kuluu paljon aikaa. Jos ”automaattiset” tietojärjestelmät olisivat vähän automaattisempia, ne tekisivät siitä työstä selvästi nykyistä suuremman osan minun puolestani.

Paremmat potilastietojärjestelmät auttaisivat myös omahoidon kehittämisessä ja integroimisessa osaksi hoitokokonaisuutta.

Sähköpostia 
hallinnosta

Saikkonen arvioi pystyvänsä vaikuttamaan melko hyvin sekä työtehtäviinsä että ajankäyttöönsä. Myös potilasmääristä ja työn jakamisesta on voinut aina neuvotella. Terveysasemalla on hyvä lääkäritilanne.

Silti aikaa nielevät lukuisat työhön kuuluvat asiat, jotka eivät suoraan liity vastaanottoon. Perusterveydenhuollon lääkärille tulee esimerkiksi paljon hallinnollista sähköpostia.

– Se on osin varsin puutteellisesti suodatettua ja kohdistettua, ja sen läpikahlaamiseen kuluu aikaa.

Yhtä lailla aikaa vievät suuren kaupungin sadat pysyväisohjeet ja muu byrokratia sekä kokoukset. Viiskulmassa on pyritty vähentämään tehotonta kokoustamista.

Saikkoselle tärkeintä on pystyä vaikuttamaan työn sisältöön.

– Haluan pitää kiinni työn monipuolisuudesta ja mahdollisuudesta räätälöidä omaa työnkuvaa. Haluaisin myös kehittää työparityöskentelyä siten, että myös hoitajat pääsisivät paremmin käyttämään ja kehittämään ammattitaitoaan potilastyössä. Nyt suuri osa heidän ajastaan kuluu puhelimeen vastatessa ja soittaessa potilaille takaisin.

Suvi Sariola
toimittaja

Kuva: Mikko Käkelä

Julkaistu Lääkärilehdessä 48/2014.