Puolisoni alkoholismi

Puolisoni alkoholismi Kuva 1 / 1

Maija oli 28-vuotias, kun hän tapasi aviomiehensä Arton. Mies oli vauhdikas, leikkisä ja silti toisinaan herttaisen jämäkkä. Hänellä oli rikas mielikuvitus ja hän sai Maijan nauramaan. Maija oli kiinnittänyt huomiota siihen, että mies joi paljon alkoholia, mutta ei antanut asian vaivata itseään.

– Luulen, että seurustelun aloittaminen toi Arton elämään rytmiä ja juominen jäi vähemmälle. Tilanne muuttui huonompaan suuntaan, kun alun huuma alkoi hiipua.

Maija alkoi vähitellen tajuta, että Arto oli "tuurijuoppo". Tämä hoiti työnsä ja harrasti urheilua, mutta aina jokin veti takaisin alkoholin luokse. Tuli päiviä, joiden pääosassa oli pelkkä pään sekoittaminen.

Pariskunta alkoi riidellä juomisesta yhä enemmän. Maija painosti miestä lopettamaan ja mies joi tämän jälkeen kahta uhmakkaammin. Mutta hyviäkin päiviä oli. Joinain viikkoina mies oli juomatta ja oma ihana itsensä. Niiden päivien takia Maija jäi Arton luo ja meni tämän kanssa naimisiin.

Yhdeksän vuotta pariskunnan tapaamisen jälkeen Arto joi pitkän ryyppyputken jälkeiseen krapulaan pullollisen viskiä ja meinasi kuolla alkoholimyrkytykseen. Silloin mies suostui myöntämään, että hänellä on ongelma, mutta ammattiapua hän ei edelleenkään halunnut. Maijan mukaan mies pelkäsi, että lääkäri syyllistäisi ja käskisi lopettaa.

Kokemusasiasiantuntija auttoi

Eräänä päivänä Maija huomasi mainoksen, jossa kerrottiin Vantaan kaupungin kokemusasiantuntijasta. Alkoholismista sai jutella henkilölle, jolla oli itsellään ollut alkoholiongelma.

– Ajattelin, että tuonne Arto saattaisi suostua tulemaan mukaan. Ehdotin tätä miehelle ja tämä myöntyi. Hänellä oli ollut taas huonompi kausi ja hän halusi tehdä asialle jotain.

Pariskunta on käynyt kokemusasiantuntijan luona nyt jo lähes vuoden ajan. Tapaamiset ovat kerran kuussa. Joskus Artoa pitää patistaa mukaan ja toisinaan hän lähtee mukisematta. Maija on huomannut, että tapaamisilla on ollut hyvä vaikutus mieheen. Tämä on alkanut ymmärtää vaimoaan ja ajatella elämää ilman alkoholia.

Maijan mukaan keskustelu kokemusasiantuntijan kanssa tuntuu luonnolliselta ajatusten vaihdolta. He juttelevat Arton tilanteesta, Maijan ajatuksista ja välillä kokemusasiantuntija peilaa tilannetta omiin kokemuksiinsa. Hän ymmärtää sekä Arton alkoholin kaipuuta että Maijan surua.

100 päivän päihteettömyys

Maijalle ääneen pääseminen on tärkeää. Hän tuntee olleensa yhdeksän vuotta yksin ajatustensa kanssa. Hän näkee kokemusasiantuntijan puolueettomana kuuntelijana, jolle hän voi kertoa tunteistaan. Samalla Artokin kuulee, mitä vaimolla on mielessään.

– Kai Arto on alkanut tajuta, että tietyistä asioista puhuminen on minulle oikeasti tärkeää. Ennen puheet alkoholismista johtivat vain riitoihin, Maija miettii.

Hän huomauttaa, että elämä ei kuitenkaan ole, kuten elokuvissa. Arto ei ole kokenut maagista herätystä ja parantanut tapojaan. Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa. Pariskunta on esimerkiksi osallistunut 100 päivän päihteettömyys tempaukseen. Sen ansiosta Arto on ollut kohta 100 päivää ilman alkoholia.

– Hän on ollut paremmalla tuulella, tekee ruokaa ja liikkuu enemmän. On hienoa, että hän on tajunnut voivansa olla ilman alkoholia. Toki meitä molempia jännittää, mitä 100 päivän jälkeen tapahtuu. Tulossa ovat kesäloma ulkomaanmatkoineen ja mökkireissuineen, Maija sanoo.

Alkoholia kaikkialla

Maijaa harmittaa, että niin moneen arkiseen asiaan kuuluu alkoholin juonti. Alkoholia juodaan terasseilla, ulkomaanmatkoilla, ravintolaillallisilla, saunailtoina, mökkireissuilla, festareilla, ylioppilasjuhlissa, työpaikan juhlissa ja yleensäkin illanistujaisissa.

– Alkoholi tulee kaikkialla vastaan ja Artosta tuntuu vaikealta kieltäytyä, saati juoda maltillisesti. Toivoisinkin enemmän tapahtumia, missä alkoholi ei ole pääosassa, Maija sanoo.

Hän huomauttaa, että Arto ei suinkaan ryypiskele stereotyyppisesti "spurgujen kanssa räkälöissä". Arto juo ystäviensä kanssa. Nämä ovat ihan tavallisia miehiä ja naisia. Arto on kuitenkin se, jolla juominen riistäytyy käsistä ja illanvietto voi muuttua monen päivän ryyppyreissuksi.

Valoisampi tulevaisuus

Maija sanoo olleensa naiivi aloittaessaan yhteistä elämää Arton kanssa. Hän tietää nyt, että alkoholismia ei paranneta menemällä naimisiin tai hankkimalla lapsia.

– Olen myös oppinut, että toista ei voi muuttaa syyttämällä tai riitelemällä. Puolison alkoholismi on todella rankkaa ja surullista. Haluaisi auttaa, mutta apu ei aina kelpaa.

Maijan mielestä kukaan ei voi pärjätä läheisen alkoholismin kanssa yksin. Siksi kulisseja ei kannata rakentaa. Maija toivookin, että kaikki, joiden läheisillä on alkoholiongelma, uskaltaisivat ottaa asian puheeksi ja hakisivat apua. Alkoholismi on sairaus, joka ei parane itsestään.

– Kokemusasiantuntijalta saamamme apu on sopinut meille ja tulevaisuus on alkanut näyttää valoisammalta. Jatkamme päivä kerrallaan, Maija sanoo.

Henkilöiden nimet on muutettu.

Mikä kokemusasiantuntija?

Kokemusasiantuntija on kokemusasiantuntijakoulutuksen käynyt henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta päihdeongelmasta joko sitä sairastavana, siitä toipuneena, palveluita käyttäneenä, omaisena tai läheisenä. Lue lisää täältä. Hae Kokenetin maksutonta verkkoneuvontaa alkoholismiin liittyen täältä.

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

  • Se tavallinen tarina

    Yhtä päihderiippuvaista kohti on yleensä monta muuta, joiden elämään riippuvuus vaikuttaa, kirjoittaa Merja Minkkinen.

    Potilaan ääni 29.1.2018
  • Alkoholismi lyhentää elinikää perimästä riippumatta

    Alkoholismi ja liiallinen alkoholin käyttäminen altistaa monille sairauksille sekä onnettomuuksille ja tapaturmille, joiden takia alkoholistit elävät usein muuta väestöä lyhemmän elämän. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen perusteella tämä vaikutus havaitaan riippumatta siitä, onko potilaan suvussa terveysriskejä ja sairauksia, jotka voisivat selittää yhteyden. Tutkimuksessa käytettiin yli 2,8 miljoonan ruotsalaisen terveys-, rikos- ja apteekkirekisteritietoja vuosilta 19732010, ja niistä tutkijat tunnistivat osallistujat, joilla oli diagnosoitu alkoholiriippuvuus. Alkoholiongelma oli yhteensä yli 170 000 miehellä ja naisella. Alkoholismi-diagnoosin saaneita verrattiin heidän sisaruksiinsa, puolisisaruksiin ja mahdollisiin kaksossisariin ja -veljiin, joilla ei ollut alkoholiongelmia, sekä muuhun väestöön. Näin tutkijat pystyivät selvittämään perinnöllisten ja kasvuympäristöön liittyvien seikkojen vaikutuksia kuolleisuuteen. Alkoholiongelmaiset kuolivat seurannan aikana lähes kuusi kertaa todennäköisemmin kuin muut samanikäiset ja samaa sukupuolta ja koulutustasoa olevat, analyysi osoitti. Perinnölliset ja perhetaustaan liittyvät seikat selittivät osan tästä riskistä keski-iässä ja sitä ennen, mutta vuosien lisääntyessä kuolleisuus alkoi selittyä yksinomaan alkoholismilla. Mitä pitempään ongelmakäyttö oli jatkunut ja mitä vanhempi potilas oli, sitä vähemmän perhetausta merkitsi. Ruotsalaisten tulokset lisäävät tietoa alkoholismiin liittyvistä terveyshaitoista ja kuolleisuudesta ja osoittavat niiden lopulta olevan riippumattomia potilaan perhetaustasta ja mahdollisista perinnöllisistä seikoista. Arviolta 500 000 suomalaista on alkoholin riskikäyttäjiä eli heille alkoholista aiheutuu selviä terveysongelmia. Terveydenhuollon miespotilaista ongelmakäyttäjiä on 20 prosenttia ja naispotilaista 10 prosenttia. Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta suuri ongelma on runsas humalajuominen. Viimeisen 10 vuoden aikana alkoholin kokonaiskulutus on pysynyt melko tasaisena tai jopa hieman vähentynyt. Tutkimus julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä. UutispalveluDuodecim (JAMA Psychiatry 2016;73:575581) http://archpsyc.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=2515957 Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kuva: Pixmac

    Uutiset 7.7.2016
  • Ei mikään pieni haaste

    Alkoholin saatavuuden rajoittaminen vaikuttaa tehokkaalta keinolta vähentää alkoholihaittoja. Toisaalta on olemassa esimerkkejä liiallisen säätelyn haitoista, pohtii yleislääketieteen erikoislääkäri Aleksi Varinen.

    Lääkärin ääni 14.6.2016