Raskausdiabeteksen hoidosta annettiin uusi suositus

Raskausdiabetes lisää sekä äitiin että lapseen kohdistuvia riskejä. Raskausdiabeteksen hoidosta on nyt annettu päivitetty Käypä hoito -suositus.

Raskausdiabeteksella tarkoitetaan äidin poikkeavaa glukoosi- eli sokeriaineenvaihduntaa, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Yleensä tauti liittyy lihavuuteen ja sukurasitteeseen. Poikkeava glukoosirasituksen tulos on lihavuuden yleistymisen myötä lisääntymässä ja se todettiin vuonna 2011 noin 13 prosentilla suomalaisista synnyttäjistä.

Äidin raskausdiabeteksen vaikeus, lihavuus ja suuri raskaudenaikainen painonnousu lisäävät vauvan riskiä syntyä suuripainoisena (makrosomia). Makrosomia ja äidin huono sokeritasapaino (hypoglykemia) lisäävät sikiön synnytykseen liittyviä riskejä ja vastasyntyneen hypoglykemian riskiä. Ensimmäisen syötön tulisi tapahtua ensimmäisen elintunnin aikana ja syöttöjen tulisi jatkua kahden tunnin välein.

Äidillä, jonka sokeriarvot nousevat merkittävästi raskauden aikana, on suurentunut riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen.

Äidin raskausdiabetes, erityisesti sen liittyessä äidin ylipainoon, lisää lapsen myöhempää liikapainon, sokeriaineenvaihdunnan häiriön ja metabolisen oireyhtymän riskiä.

Ravitsemus raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi

Ravitsemushoito on äidin raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi. Raskausdiabetekseen sairastuneen äidin on erityisen tärkeää noudattaa yleisiä raskausajan ja diabeteksen ravitsemussuosituksia.

Turhan energian kertymistä kannattaa välttää ja liikkua vointinsa mukaan, sillä liikunta vaikuttaa edullisesti glukoositasapainoon. Käypä hoito -työryhmä suosittelee, että ylipainoiset äidit, joilla on todettu raskausdiabetes, pyrkisivät ehkäisemään painon nousua diagnoosin jälkeen.

Kun raskausdiabetesdiagnoosi on tehty, neuvolassa opetetaan äidille verensokeriarvojen oma- eli kotiseuranta. Veren glukoosipitoisuuden tavoitearvot omaseurannassa ovat ennen aamiaista ja muita aterioita alle 5.5 mmol/l ja tunnin kuluttua ateriasta alle 7.8 mmol/l.

Synnytyksen erityispiirteitä

Lääkehoitoa tarvitaan, mikäli ravitsemushoito ei riitä pitämään sokeriarvoja kunnossa. Jos edellä esitetyt tavoitearvot ylittyvät, aloitetaan lääkehoito. Ensisijaisesti käytetään insuliinia, erityistapauksissa insuliinin ja metformiinin yhdistelmää. Insuliinihoito aloitetaan synnytyssairaalassa ja sitä jatketaan synnytykseen saakka.

Äidin, jolla on hoidettu raskausdiabetesta, synnytyspaikka on diabeetikoiden hoitoon perehtyneessä synnytyssairaalassa, jossa on valmius vastasyntyneen tehostettuun seurantaan ja hoitoon.

Lääkehoitoa saaneiden äitien synnytyksen käynnistämistä tulee harkita 38. raskausviikon täytyttyä ja viimeistään laskettuun aikaan mennessä. Keisarileikkausta suositellaan, jos sikiön painoksi arvioidaan yli 4500 g.

Lähde: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta:
Liikunta raskausaikana pienentää vauvan lihavuusriskiä
Elämäntapaohjaus tehoaa, kun raskausdiabetes uhkaa
Ravitsemus- ja liikuntaneuvonta tulisi aloittaa jo äitiysneuvolassa
Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen