Tunnetko diabeteksen oireet? — tyypin 2 diabetes iskee salakavalasti

Diabeteksesta puhutaan paljon, mutta silloin tällöin on hyvä kerrata, mitkä ovat sen oireet. Kokosimme ne artikkeliin.

On tärkeää muistaa, että tyypin 2 diabeteksen syntyyn voi myös itse osin vaikuttaa.
Adobe/AOP
On tärkeää muistaa, että tyypin 2 diabeteksen syntyyn voi myös itse osin vaikuttaa.

Diabetes (aiemmin sokeritauti) on ryhmä aineenvaihduntasairauksia, joita kaikkia yhdistää häiriö haiman insuliinituotannossa ja liian korkea verensokeri.

Diabeteksesta voidaan erottaa seuraavat tyypit: tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes sekä raskausdiabetes.

Lisäksi tunnetaan myös seuraavat diabetestyypit: LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) ja MODY (Maturity Onset Diabetes of the Young).

Tyypin 1 diabeteksen oireet ilmaantuvat asteittain muutaman päivän tai viikon aikana.

LADA on aikuisiällä alkava, hitaasti kehittyvä tyypin 1 diabeteksen alamuoto ja MODY yleensä 20–30-vuotiaana tai nuorempana alkava ja voimakkaasti perinnöllinen diabetes, joka johtuu haiman puutteellisesta insuliininerityksestä.

Diabetekseen liittyy lisäsairauksia, kuten retinopatia eli diabeettinen silmäsairaus, neuropatia eli hermosairaus ja nefropatia eli munuaissairaus. Äkillisiä diabetekseen liittyviä komplikaatioita ovat matala verensokeri (hypoglykemia) ja korkea verensokeri (hyperglykemia) sekä happomyrkytys eli ketoasidoosi.

Diabeteksen yleiset oireet

Seuraavat oireet ovat diabeteksen yleisimmät oireet:

  • lisääntynyt jano
  • lisääntynyt virtsaaminen
  • väsymys
  • tahaton laihtuminen

Oireet johtuvat siitä, että vereen kertyy liikaa sokeria, koska elimistössä on insuliinin puutos tai insuliini ei tehoa.

Jalkasäryt voivat olla yksi tyypin 2 diabeteksen oireista.
Adobe/AOP
Jalkasäryt voivat olla yksi tyypin 2 diabeteksen oireista.

Tyypin 1 diabeteksen oireet ilmenevät äkisti

Tyypin 1 diabeteksen oireet ilmaantuvat asteittain muutaman päivän tai viikon aikana.

Jos diabetesta ei todeta ajoissa ja hoitoa aloiteta, verensokeri nousu ja insuliinin puutos voivat johtaa happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin.

Happomyrkytyksen oireet ovat yleensä pahoinvointi, oksentelu ja vatsakipu. Vointi heikkenee myrkytyksen edetessä ja hengitys muuttuu vaikeaksi.

Tila vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

Tyypin 2 diabetes on salakavala sairaus

Tyypin 2 diabeteksen oireet saattavat sen sijaan jäädä kokonaan piiloon. Sairaus alkaa hiipien.

Tyypin 2 diabetes todetaan usein sattumalta, esimerkiksi verikokeissa tai siitä aiheutuneiden lisäsairauksien perusteella.

Tyypin 2 diabetes todetaan usein sattumalta, esimerkiksi verikokeissa tai siitä aiheutuneiden lisäsairauksien perusteella.

Tyypin 2 diabeteksesta saattavat kertoa seuraavat oireet:

  • väsymys aterian jälkeen
  • ärtyneisyys ja alakulo
  • jalkojen särky
  • näkömuutokset
  • tulehdusherkkyys
Runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio auttaa hallitsemaan painoa ja vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Adobe/AOP
Runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio auttaa hallitsemaan painoa ja vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Testaa riskisi sairastua diabetekseen

Tyypin 1 diabetesta ei voi ehkäistä. Tyypin 1 diabeteksessä haiman insuliinia tuottavat solut lakkaavat toimimasta autoimmuunitulehduksen seurauksena. Diabetes puhkeaa yleensä siinä vaiheessa, kun toimintakykyisiä soluja on jäljellä enää noin viidesosa.

Vieläkään ei tiedetä tarkasti, mikä aiheuttaa soluja tuhoavan autoimmuunitulehduksen. Taustalla on perinnöllinen alttius sekä virusten ja suoliston omien mikrobien yhteisvaikutus. Perinnöllisyys ei kuitenkaan ole yksinään puhkaiseva tekijä: vain pienellä osalla tyypin 1 diabetekseen sairastuvilla on perheessään diabetesta.

Tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä suurelta osin elintavoilla. Seuraavat seikat ehkäisevät tyypin 2 diabeteksen syntymistä:

  • liikapainon välttäminen, erityisesti vyötärölihavuuden
  • säännöllinen liikunta
  • terveellinen ruokavalio
  • tupakoinnin välttäminen

Diabetesliiton sivuilla voit tehdä riskitestin, joka kertoo riskisi sairastua diabetekseen. Testi perustuu laajaan tutkimusaineistoon ja sen on suunnitelleet professori Jaakko Tuomilehto Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta ja erikoistutkija Jaana Lindström Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.