Mitä kuuluu diabetesrokotteelle?

Diabetesrokotteen kliiniset kokeet alkoivat Suomessa vuonna 2021. Missä mennään nyt?

Lääkärilehti

Suomalainen Vactech Oy ja amerikkalainen Provention Bio tiedottivat vuoden 2021 alussa aloittavansa diabetesrokotteen tutkimisen Suomessa.

Useat tutkimukset viittaavat siihen, että enterovirusinfektiot saattavat olla merkittävä syy tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen.

Tähän perustuu myös Vactechin kehittämä rokote, kerrottiin tiedotteessa. Rokotteen olisi määrä estää infektiot ja siten estää myös niiden seurauksena myöhemmin ilmaantuva tauti.

Diabetesrokotetta testasi ensimmäisessä vaiheessa noin 50 suomalaista aikuista.

­– Ensimmäinen ihmisillä tehty tutkimusvaihe saatiin pätökseen noin vuosi sitten, kertoi Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty tällä viikolla Lääkärilehdelle.

Hyödyn mukaan tulokset olivat hyviä.

– Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, että rokote on turvallinen, eikä tule yllättäviä sivuvaikutuksia. Ja näin oli, ei havaittu mitään odottamatonta tai vakavia sivuvaikutuksia, jotka olisivat johtaneet kokeen keskeyttämiseen tai herättäneet erityistä huolta. Rokotereaktioita kuten pistopaikan kuumotusta kuuluukin tulla, jos rokote on tehokas. Semmoisia tietenkin nähtiin, Hyöty kertoo.

Myynnissä 5-7 vuoden päästä, jos kaikki menee hyvin

Diabetesrokote on suomalainen innovaatio. Tutkimuksen rahoittajana toimii Provention Bio.

Seuraavassa tutkimusvaiheessa rokotetta tutkitaan lapsilla.

– Lapset ovat rokotteen pääasiallinen kohderyhmä, kun pyritään ehkäisemään tyypin 1 diabetesta. Lisäksi rokotteella pyritään ehkäisemään muita Coxsackie B -virusten aiheuttamia tauteja kuten sydäntulehdusta, aivokalvotulehdusta ja hengitystieinfektioita. Tähän faasin 2 tutkimusvaiheeseen rekrytoidaan satoja tutkittavia. Pyrimme etenemään mahdollisimman nopeasti, Hyöty kertoo.

Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa selvitetään rokotteen varsinaisen tyypin 1 diabetekselta ehkäisevä teho. Tähän tutkimusvaiheeseen tarvitaan tuhansia tutkittavia.

Seuraavat vaiheet toteutetaan toisissa maissa, sillä rokotekehitysketjuun kuluu, että rokotetta pitää tutkia useammassa väestössä.

Jos tutkimus etenee toivotusti, rokote voisi Heikki Hyödyn mukaan saada myyntiluvan 5-7 vuodessa.

Alkuperäinen juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.