Raskausdiabetes vaatii huomiota myös raskauden jälkeen

Raskausdiabetes ennakoi äidin ja lapsen terveyttä myös tulevina vuosina, joten terveellisestä ravinnosta ja riittävästä liikunnasta on syytä huolehtia myös raskauden jälkeen.

– Raskausdiabeteksen tehokkaan hoidon ensisijainen tarkoitus on pyrkiä estämään sikiön liiallinen kasvu ja antaa äidille valmiudet pienentää omaa diabetesriskiään, synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Marja Vääräsmäki Oulun yliopistollisesta sairaalasta kertoi tänään Lääkäripäivillä.

– Ylipainon yleistyttyä nykyään jo joka 8. suomalainen synnyttäjä tarvitsee raskauden aikana ohjausta ja tiivistettyä seurantaa raskausdiabeteksen vuoksi.

Mikä raskausdiabetes on?

Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, joka todetaan ensimmäistä kertaa raskauden aikana. Se diagnosoidaan suun kautta tehtävällä kahden tunnin sokerirasitustestillä, joka tehdään tavallisimmin raskauden puolivälin jälkeen.

– Raskausdiabeteksen tärkeimmät riskitekijät ovat ylipaino ja perintötekijöistä johtuva diabetesalttius, Vääräsmäki totesi.

Vuonna 2008 julkaistun Käypä hoito -suosituksen myötä Suomessa otettiin käyttöön valtakunnallisesti yhtenäiset raskausdiabeteksen diagnoosikriteerit.

– Tuolloin siirryttiin lähes yleiseen seulontaan, joka jättää ulkopuolelle vain erityisen matalan riskin synnyttäjät, Vääräsmäki kertoi.

Yhtenäisen kansallisen suosituksen myötä raskausdiabeteksen seulonta on tehostunut ja esiintyvyys on lisääntynyt.

– Vuonna 2011 se diagnosoitiin 12,5 prosentilla kaikista synnyttäjistä.

Miten raskausdiabetesta hoidetaan?

Raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi on terveellinen ruokavalio, ja eduksi on myös muiden terveellisten elintapojen, erityisesti liikunnan, lisääminen.

– Sekä ruokavalion että verensokeriseurannan opastus aloitetaan diagnoosin varmistuttua yleensä omassa äitiysneuvolassa. Noin joka kuudennella raskausdiabeetikolla tarvitaan ruokavalion lisäksi lääkehoitoa pitämään verensokeri tavoitetasolla.

Ensisijainen hoitomuoto on insuliini, ja vaihtoehtoisesti joissakin tapauksissa käytetään suun kautta otettavaa metformiinilääkitystä.

– Lääkehoitoa vaativan raskausdiabeetikon raskautta seurataan synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla, mutta ruokavaliohoidon riittäessä raskautta seurataan pääsääntöisesti äitiysneuvolassa.

Raskausdiabetes aiheuttaa sikiön liikakasvua

Raskausdiabeteksen hoidon tärkein tavoite on estää sikiön liikakasvu.

– Sen vuoksi sikiön kasvua pyritään seuraamaan tavallista tarkemmin, ja synnytyksen hoidossa otetaan huomioon mm. sikiön painoarvio.

Mikäli sikiön arvioidaan painavan yli 4,5 kiloa, on suositeltavaa tehdä keisarileikkaus.

– Synnytys hoidetaan diabeetikoiden hoitoon perehtyneessä synnytyssairaalassa, jossa on valmius vastasyntyneen tehostettuun seurantaan ja hoitoon.

Myös lapsella riski sairastua tulevaisuudessa

Raskausdiabeteksen toteaminen auttaa löytämään sen ryhmän nuorista synnytysikäisistä naisista, joiden riski sairastua myöhemmin elämässään diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään on lisääntynyt.

– Eri tutkimusten mukaan jopa puolet etenkin ylipainoisista raskausdiabeetikoista sairastuu tyypin 2 diabetekseen 10–15 vuoden kuluessa synnytyksestä.

Sen vuoksi on ensisijaisen tärkeää kannustaa näitä naisia raskauden jälkeenkin huolehtimaan itsestään: välttämään ylipainoa, noudattamaan terveellistä ruokavaliota ja liikkumaan.

– Terveydenhuollossa tulee järjestää edellytykset seurata näiden naisten sokeriarvoja, verenpainetta ja veren rasva-arvoja painon seurannan ohella, ja tarvittaessa ohjata nainen asianmukaiseen hoitoon.

Koska myös raskausdiabeetikon lapsen ylipainon ja sokerihäiriöiden riski on lisääntynyt, tämä tulee huomioida lasten neuvolaseurannassa, Vääräsmäki painotti.

Sirpa Kulonen
toimittaja

Kuva: Panthermedia