Rokotuspakko ei sovi Suomeen

Rokotuspakko ei sovi Suomeen Kuva 1 / 1

Australian hallitus suunnittelee poistavansa sosiaalietuuksia perheiltä, jotka eivät anna rokotuttaa lapsiaan. Tähän asti rokotuksista kieltäytyvien perheiden on pitänyt tiettyjä veroetuuksia saadakseen keskustella lääkärin tai rokotuksiin perehtyneen hoitajan kanssa ja allekirjoittaa lomake, jossa he vakuuttavat kieltäytyvänsä rokotteista henkilökohtaisista, filosofisista, uskonnollisista tai lääketieteellisistä syistä.

Suunnitelmien mukaan etuuksia voisi yhä saada, jos kieltäytyminen johtuu lääketieteellisistä tai uskonnollisista syistä.

Australiassa ehdotus on saanut lehtitietojen mukaan ristiriitaisen vastaanoton. Ehdotusta on kiitelty ja muun muassa Australian Lääkäriliitto tukee hallituksen suunnitelmia. Moni rokotusten kannattaja on kuitenkin ollut huolissaan siitä, ettei ehdotus välttämättä lisää rokotuskattavuutta.

Arvostelijoiden mukaan se voi vähentää rokotusta vastustavien perheiden hakeutumista lääkärin juttusille. Lisäksi etuuksien vähentäminen vaikuttaa pienituloisiin perheisiin muita kovemmin.

Tieto on paras houkutin

Voitaisiinko Suomessa harkita tämäntyyppisiä keinoja rokotuskattavuuden lisäämiseksi, ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä?

– Pakko sopii huonosti yksilön oikeuksia vaalivaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Historian valossa rokotusvastustus nostaa aina päätään, kun pakotetaan rokottamiseen.

Nohynekin mielestä tärkeintä on tarjota ihmisille mahdollisuus ymmärrettävään, ajantasaiseen, näyttöön perustuvaan tietoon ja henkilökohtaiseen keskusteluun rokotuksilla ehkäistävistä taudeista ja rokotusten hyödyistä ja haitoista.

– Tietysti niiden ihmisten mielipidettä voi olla vaikea muuttaa, joiden maailmankatsomus on perustavanlaatuisessa ristiriidassa terveydenhuollon näkemyksen ja suositusten kanssa.

Rokotusten ottaminen helpommaksi

Suomessa valtaosa lapsista käy neuvolassa, ja täysin rokottamattomia lapsia on hyvin vähän. Esimerkiksi vuonna 2012 syntyneistä lapsista vain 1,4 % on 1000 lapsen otantatutkimuksen mukaan kokonaan vailla rokotusohjelman mukaisia rokotuksia.

Myös käytännön esteet saattavat vähentää rokotushalukkuutta esimerkiksi kausi-influenssarokotusten kohdalla.

– Jos näin on, pitää miettiä, miten esteitä voisi poistaa. Voisivatko neuvolat ja terveyskeskukset esimerkiksi olla joustavasti auki kausi-influenssarokotusaikaan, Nohynek pohtii.

Hänen mukaansa voitaisiin myös harkita näiden rokotusten antamista muuallakin kuin terveyskeskuksissa.

Nohynek painottaa, että rokotuksia koskevassa keskustelussa lähdekritiikki on kaiken a ja o.

– Tietysti on aina niitä, joilla on tietoa, mutta siitä huolimatta he eivät halua rokotteita. Sen selvittäminen, miten heihin voisi vaikuttaa, vaatii kyllä omaa tutkimustaan. Siinä ei pelkkä rokotustietämys riitä, vaan tarvitaan lisäksi käyttäytymistieteellistä ja filosofista osaamista.

Mitä mieltä olet rokotuspakosta? Kerro mielipiteesi Facebook-sivuillamme.

Kirjoittanut:
Hertta Vierula
toimittaja
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi