Saattohoitopotilaan omaisia informoitava riittävästi

Potilaan voinnin heikkeneminen saattaa tulla omaisille yllätyksenä, vaikka tiedetään potilaan olevan saattohoidossa.

Valvira muistuttaa lääkäreitä ja hoitajia siitä, että saattohoitopotilaan omaisille on annettava riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa ­potilaan hoidosta, voinnista ja voinnin muutoksista. Näin voidaan myös vähentää tiedon puutteesta johtuvia hoitovirhe-epäilyjä.

– Potilaan huonosta tilasta joudutaan joskus puhumaan omaisten kanssa useaan kertaan. Toisaalta lääkäri saattaa kertoa saattohoitoon siirtymisestä ensin liiankin varovasti, ylilääkäri Sari Anttila Valvirasta sanoo.

Anttilan mukaan saattohoitopäätös on potilaslain tarkoittama tärkeä hoitopäätös. Saattohoitokeskustelusta omaisten kanssa kirjataan keskustelun sisältö, osallistujat ja heidän kantansa asiaan. Siten jälkikäteen voidaan tarvittaessa selvittää keskustelun sisältöä.

Lue lisää: Anna sen kuolla

Hän painottaa, että tärkein viesti saattohoidosta on se, että potilasta ei ”hylätä”, vaan hän saa aktiivista, oireita lievittävää hoitoa. Lisäksi on tärkeää saada saattohoitopotilaalle ”kuolevan status”.

– Silloin yhteisymmärryksessä omaisten kanssa keskitytään potilaan oireiden hoitoon, ilman vaatimuksia yhä uusista laboratorio- tai röntgentutkimuksista. Näin vältetään eräässäkin kantelussa kuvattu tilanne, jossa omainen vaati potilaan lähettämistä yöllä keskussairaalaan, vaikka lääkärin mukaan oli sovittu saattohoidosta omassa hoitopaikassa.

Saattohoitopäätöksen jälkeen tarkistetaan potilaan lääkehoito ja sen antomuodot ja jätetään vain tarkoituksenmukainen, oireita helpottava lääkitys, esimerkiksi kipulaastari.

Potilaan voinnin heikkeneminen saattaa tulla omaisille yllätyksenä, vaikka tiedetään potilaan olevan saattohoidossa.

– Omaisille olisi hyvä kertoa lähestyvän kuoleman oireista ja myös siitä, että nielemisen heikke­neminenkin voi olla merkki tulevasta kuolemasta.

Anttila arvioi saattohoitoon liittyvien kantelujen määrän pysyneen ennallaan: niitä on useita kymmeniä vuodessa. Epäillyn virheellisen hoidon lisäksi lähes aina kannellaan potilaan tai omaisen huonosta kohtelusta.

Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva: Pixmac

Julkaistu Lääkärilehdessä 5/13.