Sähköisen reseptin kustannustenjako puhuttaa

Sähköisen reseptin kustannustenjako puhuttaa Kuva 1 / 1

Sähköisen reseptin kustannusten jakautumiseen on rakennettu monimutkainen ja osittain myös kansalaisten kannalta epäoikeudenmukainen järjestelmä, jossa julkisen sektorin sähköisen reseptin rahoitus pohjautuu asukasluvun perusteella kunnallisveroihin ja yksityisen sektorin sähköisen reseptin rahoitus kirjoitettujen reseptien määrään. Näin toteaa Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Reseptikohtaisten maksujen lisäksi palveluntuottajille on aiheutunut kustannuksia järjestelmän perustamisesta.

Hirvosen mielestä uusia tietojärjestelmiä kannattaa hyödyntää terveydenhuollon kehittämisessä, mutta pitää varmistaa, että niiden kustannukset kohdentuvat oikeudenmukaisesti. Hänen mukaansa terveydenhuollon kansallisten tietojärjestelmähankkeiden kustannukset tulee kokonaisuudessaan korvata valtion varoista.

Erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen STM:stä sanoo, että lain mukaan järjestelmän käyttökustannukset katetaan käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Tätä on aikanaan perusteltu mm. sillä, että näin käyttäjät sitoutuvat järjestelmän käyttöön paremmin kuin jos se olisi ilmainen.

– Sähköisistä järjestelmistä on laskettu saatavan hyötyjä kaikille osapuolille, mutta se edellyttää myös toimintatapojen muutoksia. Käyttömaksu on konkreettinen tapa patistaa osapuolia muuttamaan myös toimintaansa, Virtanen kertoo.

Käyttäjämaksut vahvistetaan vuosittain ministeriön asetuksella. Tätä asetusta valmistelemassa ovat myös käyttömaksuja maksavat tahot.

Julkinen terveydenhuolto maksaa valtaosan

Käytön kulut jaetaan eri osapuolien kesken niin, että julkinen terveydenhuolto maksaa suurimman osan. Apteekit maksavat puolet sähköisen lääkemääräyksen kustannuksista, mutta eivät osallistu potilastietoarkiston rahoitukseen. Yksityinen terveydenhuolto maksaa tällä hetkellä osan sähköisen lääkemääräyksen kustannuksista ja vastaisuudessa se maksaa osan myös arkistosta.

– Kullekin taholle on yritetty löytää sopivin tapa jakaa kustannukset toimijoiden kesken. Esimerkiksi julkisessa terveydenhuollossa maksut jakautuvat asukasmäärien mukaan. Apteekeissa ja yksityisessä terveydenhuollossa maksu perustuu sähköisten lääkemääräysten lukumäärään. Yksityiselle terveydenhuollolle etsittiin myös muita mahdollisia jakoperusteita, kuten liikevaihtoa tai henkilökunnan määrää, mutta lopulta päädyttiin lääkemääräyskohtaiseen maksuun, Virtanen huomauttaa.

Teemupekka Virtanen toteaa, että valtakunnallisella tasolla kerätty summa on sama jakotavasta riippumatta, mutta yksittäisen lääkäriaseman kohdalla jakotavalla voi olla vaikutusta. Jakotapaa päätettäessä kuultiin erityisesti Lääkäripalveluyhdistystä yksityisen sektorin edustajana. Tänä vuonna maksu yksityiselle terveydenhuollolle on 21 senttiä lääkemääräystä kohti.

– Kaikki kaupalliset toimijat perivät toiminnan kulut tavalla tai toisella asiakkailtaan. Sähköisen lääkemääräyksen kulu on niin pieni, että suurin osa piilottaa sen toimistokuluihin tai käyntimaksuun. Erityisesti käyttömaksu on niin pieni, että todennäköisesti siivouskulut ovat isompia.

Kirjoittanut:
Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi