Sepelvaltimotautipotilas huolehtii huonosti terveydestään

Lääkärin tuki auttaa sitoutumaan hoitoon pallolaajennuksen jälkeen.

Sepelvaltimotautipotilas huolehtii huonosti terveydestään Kuva 1 / 1

Pallolaajennuksessa olleiden sepelvaltimotautipotilaiden terveyskäyttäytyminen ei ole hoitosuositusten mukaisella tavoitetasolla.

TtM Outi Kähkösen väitöstutkimuksen mukaan lähes 16 prosenttia potilaista tupakoi säännöllisesti, vain joka kymmenes syö riittävästi kasviksia, 41 prosentilla alkoholinkäyttö on suositusten rajoissa ja 42 prosenttia harrastaa liikuntaa suositusten mukaisesti.

Potilaat kokevat kuitenkin sitoutuvansa hoitoon hyvin. Vahvimmin hoitoon sitoutumista selittäviä tekijöitä olivat motivaatio sekä lääkäreiltä ja läheisiltä saatu tuki.

– Potilaan voi olla vaikea ymmärtää, että sepelvaltimotauti on läpi elämän kestävä krooninen sairaus, jonka ennusteeseen pystytään vaikuttamaan sitoutumalla lääkehoitoon ja terveellisiin elämäntapoihin, tutkimuksessa todetaan.

Tutkimuksessa tarkasteltiin sepelvaltimotautia sairastavia potilaita neljä kuukautta pallolaajennushoidon jälkeen. Aineisto kerättiin kahdessa yliopistosairaalassa ja kolmessa keskussairaalassa.

Henkilökunnan kiinnostus selviämisestä vähäistä

Sepelvaltimotautipotilaat kokivat tutkimuksen mukaan terveytensä heikommaksi kuin suomalainen väestö keskimäärin. Yleisimpiä ongelmia olivat kivut, vaikeudet liikkumisessa sekä ahdistus ja masennus. Potilaat kokivat tietävänsä omat sepelvaltimotaudin vaaratekijänsä ja saavansa hyvin tietoa sairaudestaan.

Heikointa tiedon saanti oli jatkohoidosta ja kuntoutuksesta sekä liikunnan harrastamisesta pallolaajennushoidon jälkeen. Potilaat saivat eniten emotionaalista tukea perheeltä ja ystäviltä ja vähiten toisilta sydänpotilaita.

Konkreettisen tuen osa-alueista potilaat kokivat heikoimmaksi henkilökunnan kiinnostuksen siitä, miten he selviävät sairautensa kanssa.

– Sepelvaltimotautia sairastava potilas tarvitsee tiedon lisäksi tukea ja yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa hoitoon sitoutumisen vahvistamiseksi. Erityisesti naiset, ilman parisuhdetta olevat henkilöt sekä jo aikaisemmin pallolaajennushoidon saaneet tulee huomioida ja tukea heidän hoitoon sitoutumistaan, väitöstiedotteessa kerrotaan.

Outi Kähkösen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Adherence to Treatment of Patients with Coronary Heart Disease after A Percutaneous Coronary Intervention (Sepelvaltimotautia sairastavien pallolaajennushoidon saaneiden potilaiden hoitoon sitoutuminen) tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 15.12.

Miia Soininen

Kuva: Fotolia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi