Vanhainkotien sitomiskäytäntöjä voidaan muuttaa. Seurantatutkimuksissa sitominen on ollut yhteydessä lisääntyneisiin komplikaatioihin, kuten kuolemanriskiin, murtumiin ja aspiraatiokeuhkokuumeisiin.
Saksassa selvitettiin henkilökunnan koulutuksen vaikutuksia sitomiseen vanhainkodeissa. Interventiona oli koko henkilökunnan koulutus ryhmäsessioissa sekä avainhoitajien lisäkoulutus. Vertailulaitosten henkilökunta sai kirjallista aineistoa. Sitomiseksi määriteltiin lepositeiden ja sänkyjen laitojen käyttö sekä G-tuolin pöydän liikkumista estävä käyttö.
Noin 30 % asukkaista kummastakin ryhmästä oli sidottuina ennen intervention alkua. Puolen vuoden kohdalla intervention alusta vertailuryhmäläisistä oli sidottuina 29 %, interventioryhmästä 23 % (p = 0,03). Kaikki sitomismuodot vähenivät interventioryhmässä. Kuuden kuukauden seuranta-aikana ryhmien välillä ei ollut eroja kaatumisissa, murtumissa eikä minkään psykotroopin käytössä.
Sitominen on yleistä vanhainkodeissa ja vanhusten vuodeosastoilla. Vaikka vuoteiden laitojen käyttöä tai G-tuolin pöytää ei pidettäisi sitomisena, joutuu Suomessa aiempien selvitysten mukaan noin joka neljäs sidotuksi akuuttivuodeosastoilla ja joka seitsemäs vanhainkodeissa.
Köpke S ym. Effect of a guideline-based multicomponent intervention on use of physical restraints in nursing homes. JAMA 2012;307:2177–84.
Kaisu Pitkälä
professori
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehdessä 35/2012
