Perusterveydenhuollon masennuspotilaat toipuvat hitaasti ja epätäydellisesti. Heidän masennusjaksonsa myös toistuvat usein, kertoo psykiatrian erikoislääkärin Kirsi Riihimäen väitöstutkimus.
Tutkimuksen mukaan joka kymmenes terveyskeskuksessa hoidetuista masennuspotilaista päätyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Työelämässä mukana olevat potilaat olivat kolmanneksen seuranta-ajasta pois työstä masennuksen takia. Kahdelle kolmasosalle masennuspotilaista oli määrätty sairauslomaa.
Riihimäen väitöstutkimuksesta käy ilmi, että terveyskeskusten masennuspotilaat sairastavat usein kroonista tai toistuvaa masennusta ja heillä on myös paljon muita sairauksia.
– Vaikka valtaosa masennuspotilaista – myös monihäiriöisistä – hoidetaan perusterveydenhuollossa, masennusta koskevat tutkimukset on tehty pääosin erikoissairaanhoidossa tai työterveyshuollossa. Tarvitsemme tietoa myös perusterveydenhuollon potilaista, jotta pystymme rakentamaan heille toimivat palvelut ja tarjoamaan oikeanlaista hoitoa, Riihimäki sanoo.
Joka kymmenes potilas oli yrittänyt itsemurhaa viiden vuoden seurantajakson aikana. Mitä pidempiä masennusjaksoja potilaalla oli ollut, sitä suurempi oli itsemurhan riski ja sitä enemmän toiminta- ja työkyky heikkenivät.
Masennuksen syvyys ennusti vahvasti sekä huonoa toipumista että alentunutta toiminta- ja työkykyä. Riihimäki suositteleekin oiremittareiden systemaattista käyttöä masennuksen vaikeusasteen kartoittamisessa. Hoitoa suunniteltaessa tulee huomioida myös muut psykiatriset häiriöt ja erityisesti päihdeongelmat.
Väitöstutkimus "Long-term Outcome of Depressive Disorders in Primary Health Care" (Pitkäaikaistutkimus perusterveydenhuollon masennuspotilaiden ennusteesta, itsemurhayrityksistä, toiminta- ja työkyvystä sekä samanaikaisesta epävakaasta persoonallisuushäiriöstä) tarkastetaan Helsingin yliopistossa 4.4.
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
