Toistuvat infektiot – mikä vastustuskyvyssä on vikana?

Flunssa, vatsatauti tai virtsatietulehdus silloin tällöin on tavallista. Jos infektioita alkaa tulla poikkeuksellisen usein tai niistä toipuminen kestää pitkään, moni alkaa pohtia, onko vastustuskyvyssä jotakin vialla. Toistuvat infektiot ovat oire, jonka taustalla voi olla useita eri syitä.

Aikuiset sairastavat yleensä muutamia infektioita vuodessa, erityisesti hengitystieinfektioita. Entä jos niitä on enemmän?
Adobe
Aikuiset sairastavat yleensä muutamia infektioita vuodessa, erityisesti hengitystieinfektioita. Entä jos niitä on enemmän?

Milloin infektioita on liikaa?

Toistuvilla infektioilla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen sairastuu infektioihin selvästi useammin kuin aiemmin tai enemmän kuin olisi tavanomaista. Infektiot voivat olla samanlaisia, kuten toistuvia hengitystieinfektioita, tai ne voivat vaihdella eri puolilla kehoa.

Usein huomio kiinnittyy siihen, että uusi infektio alkaa pian edellisen jälkeen tai että sairastelujaksot tuntuvat pitkittyvän.

Millainen sairastelu on vielä tavallista?

Aikuiset sairastavat yleensä muutamia infektioita vuodessa, erityisesti hengitystieinfektioita. Lasten kanssa tekemisissä olevat tai terveydenhuollossa työskentelevät voivat sairastella enemmänkin ilman, että taustalla on sairautta.

Myös stressi, univaje ja kuormittava elämäntilanne voivat hetkellisesti lisätä infektioherkkyyttä.

Milloin toistuvat infektiot herättävät huolta?

Infektiot on syytä ottaa puheeksi terveydenhuollossa, jos:

  • sairastelujaksot ovat selvästi aiempaa tiheämpiä
  • infektiot ovat poikkeuksellisen vaikeita
  • toipuminen kestää pitkään
  • infektioihin liittyy muita oireita, kuten laihtumista tai jatkuvaa väsymystä

Tällöin on tärkeää selvittää, mistä lisääntynyt infektioalttius johtuu.

Mistä toistuvat infektiot voivat johtua?

Toistuvien infektioiden taustalla on usein arkisia ja ohimeneviä syitä, kuten kuormitus tai unihäiriöt. Joskus syynä voi olla pitkäaikaissairaus, ravitsemukseen liittyvä tekijä tai lääkitys, joka vaikuttaa vastustuskykyyn.

Harvinaisemmin taustalla voi olla vastustuskyvyn häiriö, jolloin infektioherkkyys on selvästi tavanomaista suurempaa.

Miten tilannetta tutkitaan?

Selvittely alkaa keskustelulla sairastelun määrästä, infektioiden laadusta ja yleisvoinnista. Tarvittaessa tehdään verikokeita, joilla arvioidaan elimistön yleistä tilaa ja puolustusjärjestelmän toimintaa.

Tutkimusten laajuus riippuu oireiden kokonaisuudesta. Kaikissa tilanteissa laajoja tutkimuksia ei tarvita.

Mitä jos syytä ei löydy?

Jos tutkimuksissa ei todeta selittävää sairautta, tilannetta voidaan seurata. Usein infektioherkkyys vähenee itsestään, kun kuormitus vähenee tai arjen rytmi tasaantuu.

Tärkeää on, ettei toistuvaa sairastelua vähätellä, mutta myöskään kaikki infektiot eivät viittaa vakavaan ongelmaan.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos infektioita esiintyy usein tai jos niihin liittyy yleiskunnon laskua, laihtumista tai pitkittynyttä kuumeilua. Ajoissa tehty arvio auttaa selvittämään tilanteen ja tuo usein myös mielenrauhaa.

Toistuvat infektiot voivat olla merkki vastustuskyvyn kuormittumisesta, mutta useimmiten taustalla on selitettävä ja hoidettavissa oleva syy.