Totuuden etsintää eturauhassyövän seulonnasta

Totuuden etsintää eturauhassyövän seulonnasta Kuva 1 / 1

Eturauhassyövän ehkäisy, diagnosointi ja hoito ovat edelleen kiistanalaisia. Paikallisen eturauhassyövän hoitovalinta on lopulta potilaan ja lääkärin parhaaksi katsoma kompromissi hyötyjä ja haittoja punniten. Tosiasia kuitenkin on, että huolimatta seurantaan päätyneen hoitovalinnan erinomaisista tuloksista brittiläisistä vähäisen riskin eturauhassyöpäpotilaista 60 % ja yhdysvaltalaisista 70–90 % hoidetaan viipymättä. Aktiivisesta seurannasta saatujen kokemusten perusteella taudin metastasointiriski 2–8 vuoden kuluttua on alle 1 %.

BMJ:ssä julkaistun katsauksen sanoma on, että lääkärit voivat parantaa miespotilaidensa terveyttä ja hyvinvointia vastustamalla PSA-perusteisella seulonnalla tapahtuvaa eturauhassyövän diagnosointia. PSA-seulonta on kuitenkin yleistä, monet potilaat haluavat sitä ja monet lääkärit tarjoavat sitä. Jos seulonta aloitetaan tai sitä jatketaan, päätöksen tulee perustua selvään käsitykseen siitä, mitä hyötyä ja mitä haittaa siitä voi olla. Uuden verestä tai virtsasta tutkittavan merkkiaineen etsiminen PSA:ta täydentämään tai korvaamaan on edistynyt heikosti. Eturauhasen kuvantaminen moniparametrisella magneettikuvauksella on herättänyt toiveita mm. siksi, että sillä pienet, heikon maligniteetin kasvaimet jäävät havaitsematta.

Viestiään kirjoittajat perustelevat joukolla eturauhassyöpään liittyviä havaintoja. Eturauhassyövän suurin riskitekijä on ikä. Tehokkain tapa estää sairastuvuutta on vähentää PSA-testin käyttöä tai nostaa sen normaaliarvon alarajaa. Tällä tavalla voitaisiin välttyä koepalanottokierteeltä. Eturauhassyövän seulonta PSA-testiä apuna käyttäen johtaa korkeintaan vähäiseen tautispesifisen kuolleisuuden laskuun, mutta sen sijaan se aiheuttaa merkittäviä diagnostiikkaan ja hoitoon liittyviä harmeja. PSA-testin perusteella löytyvä kasvain on useimmilla miehillä sellainen, josta ei aiheudu hoitamattomana terveyshaittaa. Kyse on ylidiagnostiikasta, joka johtaa useimmiten myös varhaisvaiheen hoitoon, joka usein on ylihoitoa leikkauksen tai sädehoidon muodossa. Kun todetaan normaalia korkeampi PSA-arvo, tulisi biopsian tarvetta arvioida käyttäen apuna kliinisiä parametreja ja vapaan PSA:n osuutta. Sopivan ajan kuluttua otettava kontrollinäyte on tärkeä keino mietittäessä löydöksen merkitystä.
Wilt TJ, Ahmed HU. Prostate cancer screening and the management of clinically localized disease. BMJ 2013;346:f325; doi:10.1136/bmj.f325

Ossi Lindell
urologian erikoislääkäri

Kuva: Pixmac

Julkaistu Lääkärilehdessä 10/13.

Oletko jo lukenut nämä?