Umpilisäketulehdusta ei aina tarvitse leikata lapsiltakaan

Umpilisäketulehdusta ei aina tarvitse leikata lapsiltakaan Kuva 1 / 1

On tiedetty jo pitkään, että aikuisten komplisoitumaton umpilisäketulehdus voidaan hoitaa antibiootilla ilman leik­kausta. Erityisesti ruotsalaiset ja nyt myös amerikkalaiset (McCutcheon ym. 2014) ovat kunnostautuneet umpilisäketulehduksen konservatiivisen hoidon tutkimisessa. Kaikista äkillisistä umpi­lisäketulehduksista noin 80 % on lieviä ja 20 % komplisoituneita, joista jälkimmäiset johtavat ilman päivystysleikkausta usein märkäpesäkkeisiin, suolen puhkeamiin ja vatsakalvotulehduksiin eli vakaviin jälkiseurauksiin. Lievän umpilisäketulehduksen antibioottihoito parantaa noin 70–80 %:ssa tapauksista, ja uusiutumat tapahtuvat yleensä ensimmäisen vuoden aikana. Tuoreessa amerikkalaisessa rekisteritutkimuksessa oli hoidettu antibiootilla 3 236 kalifornialaista potilasta. Yli 7 vuoden seurannassa vain noin 6 % umpilisäketulehduksista uusiutui ja 3 % perforoitui. Näin siis aikuisilla, mutta entä lapsilla?

Amerikkalaiset kirurgitutkijat Minnecin ym. johdolla vertasivat 77 lapsen akuutin umpilisäketulehduksen antibioottihoitoa (n = 30) ja leikkaushoitoa (n = 47). Tulos oli samansuuntainen kuin aikuisilla: 90 % lapsista parani ilman leikkausta pelkällä antibiootilla, mutta seuranta-aika oli toki lyhyt (1 kk). Antibioottiryhmän lapset olivat vähemmän aikaa kipeitä (3 vs. 17 vrk) kuin leikkausryhmäläiset ja palasivat myös kouluun nopeammin. Sekä lapset että heidän vanhempansa olivat tyytyväisiä antibioottihoitoon. Pitkäaikaisseuranta ja satunnaistettu hoitokokeilu leik­kaushoidon ja pelkän antibioottihoidon välillä on perusteltua myös lasten akuutissa umpilisäketulehduksessa.

Suomessa on vastikään tehty yli 500 aikuispotilaan vastaava satunnaistettu hoitotutkimus, jonka tulokset ovat kirjoitusvaiheessa. Tämä APPAC-tutkimus vahvisti myös, että noin neljä viidestä ei-komplisoidusta umpilisäketulehduksesta voidaan hoitaa turvallisesti anti­biootilla. Käytännön ongelmana päivystävällä kirurgilla on vain se, että joskus on vaikeaa erottaa lievä ja komplisoitunut umpilisäketulehdus toisistaan ensiavussa. Tarvitaan kokemusta, potilaan seurantaa ja usein vatsan tietokonetomografiaa. Nyky­ajan kirurgin pitää aina kyseenalaistaa myös vanhoja totuuksia ja pyrkiä perustamaan hoitopäätökset tieteelliseen näyttöön. Vanha kirurgian sanonta ”älä anna auringon laskea appendisiitin ylle” kaipaa siis myös tuuletusta!

Lähteet:
McCutcheon BA, Chang DC, Marcus LP ym. Long-term outcomes of patients with nonsurgically managed uncomplicated Appendicitis. J Am Coll Surg 2014;218:905–13.
Minneci PC, Sulkowski JP, Nacion KM ym. Feasibility of a nonoperative management strategy for uncomplicated acute appendicitis in children. J Am Coll Surg 2014 (painossa).
Paajanen H, Grönroos J, Rautio T ym. A prospective randomized controlled multicenter trial comparing antibiotic therapy with appendectomy in the treatment of uncomplicated acute appendicitis (APPAC trial). BMC Surg 2013;13:3.

Hannu Paajanen
Gastrokirugian professori

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 25–32/2014.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi