Uniapnea koskettaa suurta osaa aikuisväestöstä
Tutkimusten ja hoitotilastojen perusteella uniapnea on Suomessa yleinen sairaus. Arvioiden mukaan merkittävää uniapneaa sairastaa satojatuhansia suomalaisia, mutta vain osa heistä on saanut diagnoosin ja hoitoa.
Uniapnean yleisyys lisääntyy iän myötä, ja sairaus on yleisempi miehillä kuin naisilla. Ylipaino lisää sairastumisriskiä, mutta uniapneaa esiintyy myös normaalipainoisilla.
Miksi uniapnea jää usein tunnistamatta?
Uniapnean oireet kehittyvät usein vähitellen. Kuorsaus, katkonainen uni ja päiväväsymys voivat jatkua pitkään ilman, että niitä pidetään sairauden merkkeinä.
Moni sairastava tottuu väsymykseen tai selittää oireet stressillä tai unen puutteella. Ihminen ei yleensä itse huomaa hengityskatkoja unen aikana, vaan usein oireet huomaa ensin puoliso tai muu läheinen.
Hoitamaton uniapnea kuormittaa arkea
Hoitamaton uniapnea heikentää unen laatua ja vireystilaa. Tämä voi näkyä arjessa esimerkiksi keskittymisvaikeuksina, muistiongelmina, lisääntyneenä tapaturmariskinä ja yleisenä työssä jaksamisen heikkenemisenä.
Uniapnea voi myös liittyä muihin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin.
Diagnoosi perustuu aina tutkimuksiin, ei oireiden arvailuun. Uniapnea todetaan unitutkimuksella. Diagnoosi perustuu hengityskatkosten määrään ja kestoon sekä oireisiin.
Uniapnean hoito parantaa vireyttä ja unen laatua
Kun uniapnea todetaan ja hoito aloitetaan, oireet lievittyvät usein. Hoidon tavoitteena on vähentää hengityskatkoksia ja parantaa unen laatua.
Hoidon vaikutukset näkyvät tavallisesti päiväväsymyksen vähenemisenä, unen virkistävyyden paranemisena sekä arjen toimintakyvyn kohentumisena.
Uniapnea on yleinen, mutta usein diagnosomaiton sairaus. Oireiden pitkittyessä tutkimuksiin hakeutuminen on tärkeää, sillä oikea diagnoosi ja hoito voivat merkittävästi parantaa arjen toimintakykyä ja hyvinvointia.
