Vähäinen kuntoutus haittaa aivoverenkiertohäiriön hoitoa

Vähäinen kuntoutus haittaa aivoverenkiertohäiriön hoitoa Kuva 1 / 1

Tehokkain tapa hoitaa aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) on ehkäistä ne ennalta. Turun yliopiston neurologian professorin ja Aivoliiton ylilääkärin Risto O. Roineen mukaan ennaltaehkäisy ontuu: väestön verenpaineita ja veren poikkeavia rasva-arvoja ei ole saatu kuriin. Lisäksi eteisvärinäpotilaiden verenohennushoidossa turvallisimpia ja tehokkaimpia lääkkeitä ei ole saatu käyttöön samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa. Käyttöönoton esteenä ovat lääkekorvausrajoitukset.

– Korkeimman riskin potilailla saadaan paras panos-tuottosuhde ja jopa yhdeksän kymmenestä AVH:sta voidaan estää. Tässä potilasryhmässä myös kalliit estohoitomuodot ovat kannattavia, Roine toteaa.

Ongelmia on myös kuntoutuksen saralla. Aivoliiton tuoreessa selvityksessä todetaan, että akuuttihoidosta saatavaa hyötyä osittain hukataan, koska hoidon jälkeistä kuntoutusta on huonosti saatavilla.

Neurologian erikoislääkäri Mika Koskisen mukaan noin 10 prosenttia sairastaneista saa moniammatillista kuntoutusta, mutta kaikista sairastaneista kuntoutusta tarvitsisi ja siitä hyötyisi 40–50 prosenttia.

Aivoliitto huomauttaa, että AVH:n sairastanut on oikeutettu tarpeidensa mukaiseen moniammatilliseen kuntoutukseen. Sen pitäisi alkaa jo sairaalassa ja jatkua tiiviinä useita kuukausia. Liiton mukaan kuntoutuksen tehosta on kiistatonta näyttöä.

Lähde:
Aivoliitto

Kuva:
Panthermedia

Potilaan Lääkärilehti uutisoi aiheesta jo lokakuussa 2014. Lue uutinen: Liitto: AVH-kuntoutus Suomessa yhä vähäistä tai olematonta.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi