Väitös: Endorfiinit yhteydessä turvallisuushakuisuuteen

Väitös: Endorfiinit yhteydessä turvallisuushakuisuuteen Kuva 1 / 1

LL Lauri Tuominen havaitsi Turun yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessaan, että aivojen endorfiinijärjestelmällä saattaa olla merkittävä rooli turvallisuushakuisessa persoonallisuudessa ja sitä kautta masennuksen synnyssä ja uusiutumisessa.

Erilaista alttiutta masennukselle on selitetty eroavaisuuksilla persoonallisuuspiirteissä. Turvallisuushakuisuus on eräs tällainen persoonallisuuden piirre, jonka on todettu altistavan masennukselle. Tutkimalla turvallisuushakuisuuden biologiaa saadaan tietoa, joka voi auttaa ymmärtämään masennuksen syntyyn liittyviä biologisia kehityskulkuja.

– Aiemmat tutkimukset masennukselle altistavista persoonallisuuden piirteistä ovat keskittyneet aivojen serotoniinijärjestelmään. Vastoin oletusta omissa tutkimuksissani Turun PET-keskuksessa turvallisuushakuisuuden ja serotoniinijärjestelmän välistä yhteyttä ei havaittukaan, kertoo Lauri Tuominen.

– Sen sijaan havaitsimme, että aivojen endorfiinijärjestelmä oli yhteydessä turvallisuushakuiseen persoonallisuuden piirteeseen, Tuominen toteaa.

Erityisesti turvallisuushakuisuuden osapiirteet, ujous ja hidas toipuminen stressistä, näyttivät tutkimuksessa olevan yhteydessä aivojen endorfiinijärjestelmään.

Rekrytointi LASERI-tutkimuksesta

Koehenkilöt rekrytoitiin laajasta Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimuksesta, jossa on tutkittu myös persoonallisuutta.

– Mielenkiintoista oli, että tähän saatiin mukaan ihmisiä, jotka edustivat persoonallisuudenpiirteiden ääripäitä. Tällaisten koehenkilöiden rikastuminen tutkimusotokseen tuottaa tilastollisesti aiempaa luotettavamman arvion persoonallisuuden piirteiden vaikutuksesta.

Tutkimukseen värvättiin persoonallisuudeltaan masennukselle alttiita henkiöitä. Näitä henkilöitä verrattiin sellaisiin henkilöihin, joiden persoonallisuus oli masennukselta suojaavaa. Eri persoonallisuuspiirteisiin liittyvää aivojen biologiaa on aikaisemmin tutkittu vain valikoimattomassa väestössä.

– Olen aina ollut kiinnostunut sairauksien etiologiasta, josta tiedetään yhä varsin vähän. Etenkään psyykkisten sairauksien synnystä emme tiedä riittävästi. Turussa PET-keskus on todella hieno ympäristö tutkimuksen tekijälle, minkä lisäksi suomalaiset kohorttitutkimukset tuottavat ihan ainutlaatuista materiaalia, kehuu Tuominen.

Hän on parhaillaan töissä Harjavallan terveyskeskuksessa, ja toivoo pääsevänsä takaisin tutkimuksen pariin myöhemmin keväällä. Jatkossa Tuomista työllistävät muun muassa tutkimukset endorfiinijärjestelmän ja liikunnan yhteydestä.

– Tähän mennessähän tiedetään liikunnan tukevan joidenkin masentuneiden ihmisten paranemista, mutta mekanismi on vielä selvittämättä. Myös endorfiinijärjestelmään vaikuttavan lääkehoidon kehittäminen voisi tuoda apua niille masennuspotilaille, joita nykyiset serotoniinintakaisinotonestäjät eivät auta, Lauri Tuominen pohtii.

Ulla Järvi
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?