Väitös: Pikkukeskosten kasvua seurattava tiiviisti

LL Marika Leppänen havaitsi lastentautiopin väitöstutkimuksessaan, että syntymänjälkeinen kasvu ja erityisesti pään kasvu on yhteydessä pikkukeskosen älylliseen kehitykseen.

LL Maria Leppänen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että heikentynyt verenvirtaus sikiön aivoissa näkyi heikompana älyllisenä selviytymisenä kahden vuoden iässä. Hänen mukaansa näyttää siltä, että yhteys johtui pienentyneestä aivojen tilavuudesta.

– Tilanteissa, joissa sikiön verenvirtaus on uhattuna, on aihetta harkita lapsen synnyttämistä, jos se muut riskitekijät huomion ottaen on mahdollista, hän sanoo.

Leppäsen mukaan sikiöaikana hitaasti kasvaneiden pikkukeskosten aivojen eri osia yhdistävät hermoradat olivat heikommin kehittyneet verrattuna niihin pikkukeskosiin, jotka olivat syntyessään suurempia.

– Hyvä kasvu heti syntymän jälkeen ja aina kahden vuoden ikään saakka oli yhteydessä parempaan älylliseen kehitykseen viiden vuoden iässä, hän sanoo.

Leppäsen mielestä pikkukeskosten kasvua pitäisi seurata tiiviisti, varsinkin heti kotiutumisen jälkeen, mutta vielä ainakin kahden vuoden ikään saakka. Kasvua seuraamalla voidaan havaita tilanteet, joissa esimerkiksi ravitsemusta pitää tehostaa.

Pikkukeskosella on riski neurologisen kehityksen viiveelle

Pikkukeskonen voi olla syntyessään pienikokoinen lyhyestä raskauden kestosta johtuen tai siksi, että sikiöaikainen kasvu on häiriintynyt.

– Sikiö on riippuvainen istukan antamasta verenkierrosta, ja verenkierron ongelmat ovat yhteydessä sikiön kasvun hidastumiseen ja myös heikompaan neurologiseen kehitykseen. Ennenaikaisena syntyminen ja huono kasvu sekä sikiöaikana että myös syntymän jälkeen lisäävät kehityshäiriöriskiä, Leppänen kertoo.

Pikkukeskosia, joiden syntymäpaino on alle 1 500 grammaa tai jotka ovat syntyneet kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa, on Suomessa noin 1,6 prosenttia kaikista vastasyntyneistä. Nykyhoitojen ansiosta selviytyminen on parantunut, ja enää noin 11 prosenttia pikkukeskosista menehtyy ensimmäisen elinvuotensa aikana.

– Edelleen kuitenkin riski älylliselle ja motoriselle kehitysviiveelle on merkittävä. Kehitysviiveet voivat olla lieviä, mutta ne voivat silti vaikeuttaa esimerkiksi selviytymistä koulu- ja myöhemmin työelämässä, Leppänen pohtii.

Tutkimuksessa oli mukana vuosina 2001–2006 syntyneet pikkukeskoset, joita on hoidettu Tyksin vastasyntyneiden teho-osastolla.

Lähde:
Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään
Turun yliopisto

Kuva:
Pixmac