Vanhukset tarvitsevat ennaltaehkäisevää hammashoitoa

Vanhukset tarvitsevat ennaltaehkäisevää hammashoitoa Kuva 1 / 1

Eliniän pidentyessä ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa ja yhä useampi vanhenee omat hampaat suussaan.

Hammaslääketieteen lisensiaatti Kaija Komulaisen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ennaltaehkäisevän hoidon ja terveysneuvonnan vaikutusta suun itsehoitotottumuksiin ja suun terveyteen kotona asuvilla yli 75-vuotiailla.

Tutkimuksessa selvitettiin myös ennalta ehkäisevän hoidon tarpeeseen, suun itsehoitoon ja hyvään suuhygieniaan sekä hammaslääkärin kotikäynnin valintaan liittyviä tekijöitä.

Tutkimus oli osa laajempaa geriatrista interventiotutkimusta ."Ikääntyneiden Hyvän Hoidon Strategia" (HHS) -tutkimukseen valittiin satunnaisotannalla 75 vuotta täyttäneitä kuopiolaisia. Osallistujia oli 321.

Suun terveyteen liittyvää interventiota varten tutkittavat satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmään. Molempiin ryhmiin kuuluvat haastateltiin, ja heille tehtiin suun kliininen tutkimus.

Interventioryhmään kuuluvat saivat normaalin perushammashoidon ja yksilöllisen tarpeen mukaan neuvontaa omien hampaiden ja proteesien puhdistuksessa, fluori-, ksylitoli- ja ienterveyttä parantavien sekä kuivan suun oireita helpottavien tuotteiden käytössä.

Vertailuryhmään kuuluvat käyttivät tavanomaisia suun terveydenhuollon palveluita oman harkintansa mukaan. Aineisto kerättiin vuosien 2004–2007 aikana.

Heikko yleisterveys huonontaa suun omahoitoa

Tutkimuksen mukaan iäkkäillä on suuri tarve ennaltaehkäisevään hammashoitoon. 82 prosenttia niistä, joilla oli omat hampaat, ja 55 prosenttia hampaattomista kokoproteesipotilasta tarvitsi hampaiden ja proteesien puhdistusneuvontaa tai muita ehkäisevän hammashoidon toimenpiteitä.

Ennaltaehkäisevän hoidon tarve oli yhteydessä yleisterveyteen. Tärkeimmät tarvetta selittävät yleisterveydelliset tekijät olivat hauraus-raihnaisuus-oireyhtymä ja sairauksien kasaantuminen.

Kaksivuotisen tutkimusjakson aikana suunterveys parani sekä interventio- että vertailuryhmään kuuluvilla, ja esimerkiksi hampaiden tukikudosten paranemista voidaan pitää merkittävänä.

Interventio- ja vertailuryhmän välillä erot terveyskäyttäytymisen tai suunterveyden muutoksissa olivat kuitenkin pieniä, koska myös vertailuryhmän suun terveys parani. Kun toimintakyky oli alentunut, hampaita harjattiin ja hammastahnaa käytettiin harvemmin ja harjauksen jälkeen hampaissa oli runsaasti jäännösplakkia.

Joka neljäs toivoo kotikäyntejä

Joka neljäs tutkimukseen osallistunut halusi, että hammaslääkärin tutkimus tehdään kotona. Sitä halusivat erityisesti ne henkilöt, joiden toimintakyky ja muisti olivat heikentyneet ja jotka olivat käyttäneet terveyspalveluja vain vähän.

Iäkkäät olivat käyttäneet suun terveydenhuollon palveluja varsin vähän hoidon tarpeeseen nähden. Noin puolet hampaallisista tutkittavista ja kolme prosenttia hampaattomista kokoproteesipotilasta ilmoitti käyneensä säännöllisesti hammashoidossa.

Kuitenkin vielä tämän tutkimuksen lopussa kolmella neljästä iäkkäästä, joilla oli suussaan omia hampaita, oli edelleen parantamisen varaa suuhygieniassa ja muutakin ehkäisevän hoidon tarvetta. Vastaava tilanne oli lähes kaikilla osaproteesipotilailla.

Tulosten mukaan iäkkäät tarvitsevat apua suun puhdistukseen ja säännöllistä ammattilaisten suorittamaa suun sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Osalle iäkkäistä olisi tärkeää viedä suun terveydenhuollon palveluja kotiin.

Iäkkäiden oikeus tarpeenmukaisiin ja laadukkaisiin suun terveydenhuollon palveluihin on kirjattu hiljattain voimaan tulleeseen vanhuspalvelulakiin. Laissa myös painotetaan palvelujen viemistä kotiin huonokuntoisille.

Hammaslääketieteen lisensiaatti Kaija Komulaisen väitöskirja Oral Health Promoting among Community-Dwelling Older People (Suun terveyden edistäminen kotona asuvilla iäkkäillä) tarkastetaan 27.9.2013 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi