Vanhuksille sopimattomien lääkkeiden käyttö lisää terveyspalvelujen tarvetta

Iäkkäiden omien hoitosuositusten laatiminen auttaisi tekemään parempia lääkevalintoja, toteaa tutkija Johanna Jyrkkä Fimeasta.

Itä-Suomen yliopiston ja Fimean tutkimuksen mukaan vanhuksilla vältettävien lääkkeiden käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen terveyspalvelujen käyttöön ja kustannuksiin. Lääke on sopimaton, jos sen käyttöön liittyvät riskit ylittävät lääkehoidosta saatava hyödyn.

– Otimme katsaukseen mukaan tutkimukset, joissa oli käytetty sopimattomien lääkkeiden tunnistamiseen jotain kansainvälistä kriteeristöä. Elimistön haurastumisen vuoksi iäkkäät ovat herkkiä mm. kipulääkkeiden ja antikolinergisten valmisteiden vaikutuksille sekä verenpainetta alentaville ja keskushermostoon vaikuttaville lääkkeille, kertoo tutkija, FaT Johanna Jyrkkä Fimeasta.

Systemaattiseen katsaukseen sisältyi 39 vuosina 1997–2015 julkaistua tutkimusartikkelia. Mukaan otettiin 65 vuotta täyttäneisiin kohdistuneet tutkimukset, joissa vältettävät lääkkeet oli luokiteltu kansainvälisten kriteerien mukaisesti.

Sopimaton lääkitys opittava tunnistamaan

Suurin osa tutkimuksista raportoi terveyspalvelujen käytön lisääntyneen vältettäviä lääkkeitä käyttävillä iäkkäillä. Katsauksen perusteella vältettävien lääkkeiden käyttö on yhteydessä erityisesti sairaalaan joutumisiin. Vältettävien lääkkeiden vaikutukset sairaalassa vietetyn ajan pituuteen eivät olleet yksiselitteisiä.

– Katsauksen perusteella sopimaton lääkitys kuormittaa terveydenhuoltoa. Ongelmaan voidaan vaikuttaa lisäämällä terveydenhuollon ammattilaisten taitoja tunnistaa sopimaton lääkitys. Lisäksi iäkkäiden omien hoitosuositusten laatiminen auttaisi varmasti tekemään parempia lääkevalintoja, Jyrkkä linjaa.

Hänen mukaansa säännöllisten lääkitysarviointien sisällyttäminen kiinteäksi osaksi iäkkäiden potilaiden hoitoa perusterveydenhuollossa auttaisi myös karsimaan sopimatonta lääkitystä ja siitä aiheutuvia terveydenhuollon kustannuksia.

– Lääke75+ -tietokanta on maksutta kaikkien käytettävissä Fimean nettisivuilla. Se on tehty iäkkäiden lääkehoidon asiantuntijoiden muodostamassa työryhmässä, johon kuuluu geriatreja, proviisoreja ja kliinisen farmakologian asiantuntijoita.

Geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta toteaa, ettei tutkimuksen tulos sinänsä yllättänyt.

– Pitää tietysti suhtautua aika varovaisesti johtopäätöksiin, sillä vältettävien lääkkeiden kriteerejä oli aika monia. Aikaikkuna oli melko pitkä, ja siinä ajassa vältettäviksi katsotut lääkkeet ovat vaihtuneet aika lailla, Hartikainen toteaa.

Hän mainitsee, että iäkkäillä vältettäviksi katsottavia lääkkeitä saatetaan joskus tarvita. Suurempi ongelma on kuitenkin se, että lyhytaikainen käyttö jää ikään kuin päälle.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Vältettävien lääkkeiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia oli selvitetty vain seitsemässä artikkelissa. Julkaistut tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että terveydenhuollon kustannukset ovat vältettävien lääkkeiden käyttäjillä suurentuneet terveyspalvelujen lisääntyneen käytön vuoksi.

Tutkijoiden mukaan katsaukseen sisältyi monenlaisia tutkimusasetelmia, joten tulosten vertailu on paikoin ongelmallista. Terveyspalvelujen käyttö näytti kuitenkin tulosten perusteella lisääntyneen.

He toteavat, että vältettävien lääkkeiden käytön ja lisääntyneistä terveyspalveluista aiheutuneiden kustannusten yhteyttä on syytä tutkia lisää.

Itä-Suomen yliopiston ja Fimean kirjallisuuskatsaus julkaistiin Medical Care -lehdessä.

Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva: Panthermedia