Voiko sterilisaation jälkeen tulla raskaaksi?

Voiko sterilisaation jälkeen tulla raskaaksi? Kuva 1 / 1

Sterilisaatioiden määrä on tasaisesti vähentynyt, koska muita turvallisia ja luotettavia ehkäisyvaihtoehtoja on tarjolla aiempaa enemmän. Vuonna 2012 sterilisaatioita tehtiin enää vajaat 1 400.

Toimenpiteessä munanjohdin voidaan tukkia joko sähkökoagulaatiolla tai puristusklipsein. Munanjohtimen keskiosasta voidaan myös poistaa pieni osa, eli tehdä ns. Pomeroyn sterilisaatio.

Uusimpana menetelmänä on sterilisaatio, jossa kohduntähystyksessä munanjohtimiin asetetaan mikroimplantit. Tämän toimenpiteen jälkeen nainen ei enää voi tulla raskaaksi – se on siis peruuttamaton.

Osa katuu päätöstä

Naisen voidaan halutessaan steriloida, jos hän on täyttänyt yli 30 vuotta ja/tai pariskunnalla on vähintään kolme lasta. Osa sterilisaation läpikäyneistä naisista kuitenkin katuu toimenpidettä myöhemmin ja noin 1 % päätyy purkuleikkaukseen.

Mitä nuoremmalla iällä sterilisaatio on tehty, sitä suuremmalla todennäköisyydellä nainen katuu myöhemmin toimenpidettä. Syynä sterilisaation purkuun on yleensä uusi parisuhde tai lapsen kuolema.

Sterilisaation jälkeen raskaaksi?

Nainen voi tulla sterilisaation jälkeen raskaaksi purkuleikkauksen avulla tai vaihtoehtoisesti koeputkihedelmöityksellä. Retrospektiivisessä tutkimuksessa todettiin, että alle 37-vuotiaiden naisten raskaus alkoi todennäköisemmin sterilisaation purkuleikkauksen avulla kuin koeputkihedelmöityksellä (72 % vs. 52 % ).

Naisen ikä on merkittävin tekijä, joka vaikuttaa raskaaksi tulemiseen. Raskauden todennäköisyyttä heikentävät myös suuri painoindeksi (yli 25), tupakointi ja sterilisaatiosta kulunut pitkä aika. Lisäksi naisen aiemmin sairastamat lantioalueen tulehdukset vaikuttavat.

Ennen sterilisaation purkuleikkauksen päätöstä lääkäri varmistaa, ettei pariskunnalla ole muita hedelmällisyyttä heikentäviä tekijöitä. Naisella tällaisia voivat olla ovulaatiohäiriö, munanjohtimen muut poikkeavuudet ja muutokset munasarjoissa. Miehen hedelmällisyyden merkittävä heikentyminen on mahdollista sulkea pois siemennesteanalyysin avulla.

Sterilisaation purkaminen

Sterilisaation purkuleikkaus on mahdollista suorittaa joko avo- tai tähystysleikkauksella. Leikkauksessa preparoidaan munanjohtimen päät katkaisukohdan molemmin puolin ja liitetään uudelleen yhteen.

Potilas toipuu yleensä huomattavasti nopeammin vatsaontelon tähystys- kuin avoleikkauksesta. Tähystyksessä leikkaushaavat ovat pienempiä ja sairaalassaoloaika lyhempi. Lisäksi sen jälkeen on vähemmän komplikaatioita.

Olemme tutkineet sterilisaation purkua. Oman tutkimuksemme ajankohtana avoleikkaus oli vallitseva leikkaustekniikka. Suurimman osan avoleikkauksista teki nimenomaan tähän leikkaustapaan perehtynyt lääkäri.

Yksinomaan leikkaustapaa arvioitaessa näyttäisi siltä, että raskaustulokset olisivat selvästi paremmat avoleikkauksen kuin tähystyksen jälkeen (74 % vs. 29 %). Lisää tutkimuksesta voi lukea artikkelin lopussa olevasta liitteestä.

Purkuleikkauksia tehdään harvoissa keskuksissa

Nykyään sterilisaation purkuleikkauksia tehdään harvoin ja pääasiassa vain yliopistollisissa keskussairaaloissa. Helsingissä toimenpiteitä tehdään vuosittain korkeintaan viisi ja Kuopiossa vuositasolla alle yksi. Sen sijaan Oulussa, Tampereella ja Turussa purkuleikkauksia ei enää tehdä. Keskussairaaloissa toimenpiteitä ei ole enää viime vuosien aikana tehty.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan tällä vuosituhannella sterilisaation purkuleikkausten määrä on vähentynyt alle kolmannekseen alkuperäisestä. Näin ollen tulevaisuudessa sterilisaation purkuleikkausten määrä tulee edelleen vähenemään.

Osalle mieluummin koeputkihedelmöitys

Osalle sterilisaatiota katuvista naisista on mielekkäämpää tehdä koeputkihedelmöitys kuin purkaa sterilisaatio. Lähestyttäessä 40 ikävuotta munasarjojen reservi on merkittävästi pienentynyt ja naisen hedelmällisyys heikentynyt, mikä puoltaa koeputkihedelmöitystä, vaikka muita hedelmällisyyttä heikentäviä tekijöitä ei olisikaan.

Ehkäisymenetelmät kehittyvät

Nykyään on turvallisia ja luotettavia ehkäisyvaihtoehtoja aiempaa enemmän tarjolla. Tämän tulisi luonnollisesti johtaa siihen, että sterilisaatioita tehdään jatkossa yhä vähemmän.

Vaihtoehtoisten ehkäisymenetelmien huolellinen pohdinta on entistä tärkeämpää, koska suurin osa sterilisaatioista tehdään nykyään kohduntähystyksessä menetelmällä, joka ei edes ole purettavissa.

On tärkeää, että sterilisaation läpikäyneellä naisella on mahdollisuus uuteen raskauteen (sterilisaation purkuleikkaukseen) elämäntilanteen merkittävästi ja yllättäen muuttuessa. Purun jälkeisen luonnollisen ja spontaanin raskauden merkitys korostuu varsinkin, jos tavoitteena on useampi lapsi.

Sterilisaation purkuleikkaukseen liittyy avoimia kysymyksiä. Kenen ja missä tulisi tehdä sterilisaation purkuleikkauksia? Tuleeko yhteiskunnan tarjota mahdollisuus purkuleikkaukseen vai pitäisikö potilaan kustantaa leikkaus itse?

Sterilisaatio on yksi maailman tavallisimmista ehkäisykeinoista ja aina ilmaantuu naisia, jotka katuvat toimenpidettä myöhemmin. Tarkkaan valikoidulle potilasryhmälle sterilisaation purku on toimiva ja taloudellinen vaihtoehto raskauden saavuttamiseksi.

Lue alkuperäinen Lääkärilehdessä (14-15/15) julkaistu artikkeli liitteestä.

Kirjoittanut:
Erja Hiltunen
erikoislääkäri Länsi-Uudenmaan sairaala
naistentautien yksikkö
Seija Ala-Nissilä
LT, erikoislääkäri
TYKS, naistenklinikka
Antti Perheentupa
dosentti, erikoislääkäri
TYKS, naistenklinikka

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi