Vuosittain noin 17 alaikäistä tappaa itsensä

Vuosittain noin 17 alaikäistä tappaa itsensä Kuva 1 / 1

LL Anniina Lahden väitöskirjatyössä selvitettiin alaikäisten (alle 18-vuotiaiden) suomalaislasten ja -nuorten itsemurhakuolleisuuden muutoksia viimeisten neljän vuosikymmenen aikana.

Väitöskirjan mukaan Suomessa tapahtuu nykyisin keskimäärin 17 alaikäisen itsemurhaa vuosittain. Poikien itsemurhakuolleisuus on korkeampi kuin tyttöjen. Ero on kuitenkin parin vuosikymmenen aikana pienentynyt yli kuusinkertaisesta kaksinkertaiseksi. Syynä kaventuneisiin eroihin on se, että poikien itsemurhat ovat vähentyneet ja tyttöjen lisääntyneet.

Myös itsemurhien tekotavoissa on tapahtunut muutoksia. Lahden mukaan tyttöjen lisääntyneiden itsemurhien taustalla voi olla se, että tyttöjen itsemurhamenetelmät ovat väkivaltaistuneet, ja väkivaltainen tekotapa johtaa todennäköisesti kuolemaan.

Yksittäisistä tekotavoista hirttäytyminen ohitti myrkyttäytymisen tyttöjen yleisimpänä itsemurhan tekotapana 1990-luvun alun jälkeen. Viime vuosina liikenneitsemurhat, erityisesti junan alle jättäytyminen, ovat kuitenkin nousseet yleisimmäksi tekotavaksi sekä tytöillä että pojilla. Aiemmin pojilla ampuminen on ollut yleisin itsemurhamenetelmä.

Poikien ampumisitsemurhat yleisimpiä syksyllä

Lahden mukaan poikien itsemurhakuolleisuus on Pohjois-Suomessa muuta Suomea korkeampi. Tekotapojen mukaan tarkasteltuna ero johtuu ampumisitsemurhista, sillä niiden osalta itsemurhakuolleisuus on Pohjois-Suomessa kolminkertainen. Muissa itsemurhan tekotavoissa ei ole vastaavaa alueellista eroa.

Tutkimus alaikäisten itsemurhien erityispiirteistä osoitti, että joka kuudes itsemurhan tehneistä nuorista oli jossain vaiheessa elämäänsä ollut psykiatrisessa osastohoidossa. Aiempi itsetuhoisuus ja viiltely oli yleisempää tytöillä kuin pojilla.

Puolet alaikäisistä oli humalassa itsemurhahetkellä, ja valtaosa päihtyneenä tehdyistä itsemurhista tapahtui laskuhumalassa ilta- ja yöaikaan. Poikien ampumisitsemurhat olivat huomattavasti yleisempiä syksyllä kuin muina vuodenaikoina.

Itsemurhan ennustaminen yksilötasolla on mahdotonta

Lahden mukaan vakavassa itsemurhariskissä olevien nuorten tunnistaminen on erittäin suuri haaste. Itsemurhan ennustaminen yksilötasolla on hänen mielestään suoraan sanottuna mahdotonta.

– Nuorten itsemurhien riskitekijät tiedetään. Niitä ovat mielenterveysongelmat, erityisesti masennus ja päihdehäiriöt, aiempi itsemurhayritys, kielteiset elämäntapahtumat ja itsemurhan tekemisen malli lähipiirissä ,hän sanoo.

Lahti huomauttaa, että riskiryhmään kuuluvista lapsista ja nuorista on kuitenkin mahdotonta löytää ne yksilöt, jotka päätyvät lopulta itsemurhaan.

– Itsemurhaprosessi ja sen kehityskulku ovat yksilöllisiä asioita. Monilla nuorilla on itsemurhan riskitekijöitä, mutta suurin osa heistä ei tee itsemurhaa. Viime vaiheen tapahtumat saattavat määrätä sen, päätyykö nuori itsemurhaan vai ei. Ainakin alaikäisten alkoholinkäytön vähentäminen olisi tärkeää itsemurhien ehkäisytyössä, hän sanoo.

Apua:
Poikien puhelin
Lasten ja nuorten puhelin ja chat
Vanhempainpuhelin

Lähde:
Oulun yliopisto
Epidemiological study on trends and characteristics of suicide among children and adolescents in Finland

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?