Entistä useampi nuori käyttää masennuslääkkeitä. Jokaisessa 13–21-vuotiaiden ikäluokassa niiden käyttö on kasvanut tasaisesti viiden viime vuoden aikana. Viime vuonna yli 6 % kaikista 21-vuotiaista käytti masennuslääkkeitä.
Asian taustat voi nähdä kahdella tavalla. Nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen katsoo, että entistä suurempi osa hoitoa tarvitsevista nuorista on hoidon piirissä ja siksi useampi myös käyttää lääkkeitä. Nuorten mielenterveysongelmat tunnistetaan paremmin ja hoitoa on tarjolla enemmän. Nuorten tilanne on siis kohentunut.
Käytön kasvua selittää sekin, että SSRI-lääkkeillä, joita nuorille pääosin määrätään, hoidetaan nykyään myös ahdistuneisuushäiriötä.
Marttusen mukaan nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisestä ei ole näyttöä.
– Ne ovat yleisiä, mutta niin ne ovat olleet aina.
Nuoruuden medikalisointia?
Psykiatrian erikoislääkäri, lääkintöneuvos Tapani Sipilä on huolissaan. Hänen näkemyksensä mukaan nuorille määrätään masennuslääkkeitä liian helposti. Lääke ei edes auta lievään depressioon, mutta tuo muassaan sairauden leiman normaaleihinkin nuoruusiän murheisiin.
– Vasta keskivaikeassa tai vaikeassa masennuksessa voi olla lääkehoidon tarvetta, Sipilä sanoo.
Hän muistuttaa, että Pharmaca Fennicassa kaikkien SSRI-lääkkeiden kohdalla varoitetaan, ettei niitä pitäisi käyttää alle 18-vuotiaiden hoidossa, mutta jos kuitenkin käytetään, on järjestettävä tarkka seuranta.
Viime vuonna 13–17-vuotiaista nuorista yli 5 700 käytti masennuslääkkeitä, 18-vuotiaita käyttäjiä oli yli 2 800. Sipilä epäilee, että tarkka seuranta jää usein haaveeksi resurssien niukkuuden vuoksi.
Pahimpina SSRI-lääkkeiden sivuvaikutuksina Sipilä nostaa esiin itsetuhoisuuden ja aggressiivisuuden.
– Jos esimerkiksi pahasti koulukiusattu, katkera, vihainen ja ahdistunut nuori saa lääkettä, joka sivuvaikutuksena sattuu lisäämään hänen vihaansa, on vaara uhkaamassa.
– Myös seksuaalisuuden alueelle voi tulla kiusallisia ja pitkäaikaisia sivuvaikutuksia, jotka ovat katastrofi nuoruusiässä.
Sipilä näkee, että nuorten paineet ja vaikeudet medikalisoidaan herkästi. Tässä on osansa myös lääketehtaiden markkinoinnilla.
– Huonosti voivia nuoria on paljon, mutta masennuslääke on huono patenttiratkaisu. Nuoret tarvitsevat muuta tukea.
Moni edelleen vailla apua
Mauri Marttunen uskoo, että pääosin nuorten masennuslääkitykset ovat perusteltuja. Hän muistuttaa, että edelleenkään kaikki nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua. Masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsii varovaisesti arvioiden ainakin 10 % nuorista. Heistä noin puolet on hoidon piirissä ja vain osalle määrätään lääkettä.
Depression Käypä hoito -suosituksen mukaan hoito aloitetaan keskusteluhoidolla, ja jos se ei kuukaudessa auta, harkitaan lääkitystä.
Marttunen ei koe suurta huolta masennuslääkkeiden sivuvaikutuksista. Suurin osa niistä tulee hoidon alkuvaiheessa ja menee ajan kanssa ohi. Luonnollisesti lääkehoidon tehoa ja sivuvaikutuksia tulee seurata.
Varhaisnuorten lääkitys tulisi aloittaa erikoissairaanhoidossa, vanhempien nuorten lääkityksen voi aloittaa perusterveydenhuollon lääkäri tai koululääkäri.
– Heidän olisi hyvä olla perillä nuorten psyykenlääkehoidon piirteistä. Siinä on koulutustarvetta, Marttunen arvioi.
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 17/13.
