Yskä ei lyhene antibiootilla tai ibuprofeenilla

Yskä ei lyhene antibiootilla tai ibuprofeenilla Kuva 1 / 1

Käypä hoito -suositus on jo vuosia ohjannut olemaan määräämättä antibiootteja keuhkoputkitulehdukseen, mutta edelleenkin suuri osa potilaista saa niitä. Lääkärit taipuvat herkemmin määräämään mikrobilääkettä, jos potilas tupakoi tai jos hän kertoo yskösten olevan värillisiä. Espanjassa tehty satunnaistettu hoitokoe on ensimmäinen, jossa on verrattu antibioottia, tulehduskipu­lääkettä ja lumelääkettä keuhkoputki­tulehduksen hoidossa – eikä tuloksissa ollut eroa.

Tutkimukseen osallistui 416 äkillistä keuhkoputkitulehdusta sairastavaa potilasta, jotka kertoivat yskösten olevan värillisiä. Potilaiden keski-ikä oli 45 vuotta ja lähes puolet tupakoi. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko amoksisilliini-klavulaanihappoa (500 mg/125 mg), ibuprofeenia (600 mg) tai lumelääkettä ­kolmesti päivässä 10 päivän ajan. Tulosmuuttujana oli yskäpäivien ­määrä.

Yskä kesti ibuprofeeniryhmässä keskimäärin 9 päivää ja antibiootti- ja lumeryhmissä keskimäärin 11 päivää satunnaistamisen alusta lähtien. Hoidon onnistumisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien kesken. Sen sijaan haittojen erot olivat merkitsevät: anti­bioottiryhmässä 12 % potilaista sai haitta­vaikutuksia, ibuprofeeniryhmässä 5 % ja lumeryhmässä 3 %.

Potilailta mitattiin myös CRP-arvo, ja se oli hieman yli puolella potilaista alle 8 mg/l ja vain noin viidesosalla yli 20 mg/l. Korkea CRP-arvo oli liian ­harvalla, jotta voitaisiin päätellä, onko anti­biootista enemmän hyötyä näille potilaille.

Keuhkoputkitulehdus tiedetään pääasiassa virusinfektioksi. Bakteerien osuus taudinkulussa on epävarma, eikä bronkusbiopsioissa ole voitu todeta bakteeri-invaasiota. Taudinkuvaan liittyy tulehdusreaktio bronkusten limakalvoilla, ja siksi anti-inflammatoreilla saattaisi olla vaikutusta oireiden poistumiseen. Käytännössä kuitenkin yskä kesti oireiden alusta runsaat kaksi viikkoa, hoidettiin sitä lääkkeillä tai ei. Yskösten värillisyys liittyy leukosyyttien tuottamaan peroksidaasiin eikä erottele bakteeri- tai virusetiologiaa.
Llor C, Moragas A, Bayona C ym. Efficacy of anti-­inflammatory or antibiotic treatment in patients with non-complicated acute bronchitis and discoloured sputum: randomised placebo controlled trial. BMJ 2013;347:f5762.

Helena Liira
LT, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 48/13.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi