12 faktaa: Nuorten kaksisuuntainen mielialahäiriö

12 faktaa: Nuorten kaksisuuntainen mielialahäiriö Kuva 1 / 1

1. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen alttius masennus- ja maniaoireisiin, jotka esiintyvät jaksoittain. Noin kolmasosa sairastuu lapsuuden tai nuoruuden aikana ja loput varhaisessa aikuisuudessa. Taipumus oireiluun on pääsääntöisesti elinaikainen sairastumisen jälkeen, mutta potilas voi olla jaksojen välissä vähäoireinen tai oireeton vuosienkin ajan

2. Nuoruusiässä alkava kaksisuuntainen mielialahäiriö on harvinainen, mutta hoitoa vaativa sairaus. Esiintyvyydeksi 12–21-vuotiailla nuorilla arvioitiin meta-analyysissä 1,8 prosenttia, kun aikuisilla koko bipolaarikirjon sairauksien elinaikainen esiintyvyys on alle 5 prosenttia.

3. Sairastumisriski periytyy monitekijäisesti, ja sukuhistorian selvittäminen on tärkeää riskin arvioinnissa. Sairauden puhkeamiseen liittyy myös ympäristötekijöitä, kuten päihteiden käyttöä. Usein välitön laukaiseva tekijä sairastumisessa on akuutti stressi.

4. Suuri osa lapsista, joilla on suuri perinnöllinen kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairastumisriski, ei koskaan sairastu psyykkisesti.

5. Kaksisuuntainen mielialahäiriö jaetaan kahteen tyyppiin. Suomessa käytössä olevan ICD-10-luokituksen mukaan tyypin I sairaudessa esiintyy masennusjaksoja, manioita, hypomanioita ja sekamuotoisia jaksoja. Tyypin II sairaudessa on masennusjaksojen lisäksi hypomanioita, mutta maaniset tai sekamuotoiset jaksot puuttuvat.

6. Maniassa mieliala voi olla joko kohonnut tai ärtynyt. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvä ärtyneisyys on luonteeltaan jaksoittaista, kestää ainakin neljä päivää (hypomania) tai viikon (mania) ja siihen tulee liittyä useita muita (hypo)manian oireita. Nuorten seurantatutkimuksissa pitkäaikainen, jatkuva ärtyneisyys ei ennakoinut kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

7. Osalla kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista on psykoosioireita eli todellisuuden tajun vääristymää. Näitä voi liittyä maniaan, masennukseen tai sekamuotoiseen jaksoon.

8. Nuoruusiässä ilmenee usein varsinaista kaksisuuntaista mielialahäiriötä lievempää mielialavaihtelua, joka voi ennakoida kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Jos sekä hypomaanisia että masennusoireita on ollut yli kaksi vuotta ilman, että hypomanian tai masennuksen oirekriteerit keston tai määrän osalta ovat täyttyneet, kutsutaan tilaa mielialan aaltoiluhäiriöksi eli syklotymiaksi. .Myös varsinaisessa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä nopeasti vaihtelevat mania- ja masennusoireet sekä ärtyneisyys ovat nuorilla yleisempiä kuin aikuisilla

9. Hoitoon hakeudutaan masennusjakson aikana ja usein jo ennen kuin ensimmäinen (hypo)maniajakso on ehtinyt edes ilmetä. Masennuksen muuttumista kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi ei voi ennustaa yksilötasolla Mielialaoireista kärsivän nuoren voinnissa kannattaa erityisesti huomioida lyhyempikin kohonnut mieliala, mielialan vaihtelut, lisääntyneen energian kokemukset, mielialaan liittyvä ajatusten riento, unen tarpeen väheneminen ja korostunut seksuaalisuus.

10. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy meta-analyysin mukaan 60 prosentilla myös samanaikainen persoonallisuushäiriö, ja etenkin nuorena sairastuvien persoonallisuuden kehitys on vaarassa. Itsetuhoisuus ja impulsiivisuus ovat yleisiä molemmissa häiriöissä, ja akuuttivaiheessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava voi käyttäytyä vuorovaikutuksessa hyvin ”rajatilamaisesti” eli reagoida pieniinkin asioihin hyvin voimakkaasti ja mustavalkoisesti. Epävakaa persoonallisuus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö eroavat kriteereiltään: epävakaassa persoonallisuushäiriössä ei ilmene hypomanioita eikä manioita, se on jatkuva ja ilmenee eri elämänalueilla myös silloin, kun ei todeta ajankohtaista mielialajaksoa.

11. Myös aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) erottaminen kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä on usein hankalaa. ADHD on yleisempi; sen esiintyvyys nuorilla on 1,9 prosenttia ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön 0,1 prosenttia. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja tarkkaavuuden häiriöt esiintyvät varsin usein myös yhdessä. ADHD:lle ominaisempaa on jatkuva keskittymiskyvyn vaikeus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus, kun taas maniassa oireilu on jaksoittaista. Siihen liittyy kohonnut mieliala, vähentynyt unentarve ja tyypillisiä kognitiivisia muutoksia.

12. Sairastumisriskissä oleva nuori voi vaikuttaa riskiin erityisesti välttämällä kaikkia päihteitä. Piristeet, erityisesti amfetamiini, voivat laukaista manian kaltaisen tilan. Päihteet vaikuttavat myös aivojen toimintaan sairastumisriskiä lisäävästi. Sairastuneen hoidossa päihteettömyys voi tehdä lääkkeet myöhemmin tarpeettomiksi. Säännöllinen uni- ja ruokailurytmi ja kurinalainen rutiinien noudattaminen ovat tavoitteena niin sairastuneella kuin mielialan vaihteluiden ennakoidessa mahdollista sairastumista

Sanastoa:

➤ Mania: Vähintään viikon yhtäjaksoisesti kestävä jakso, jona aikana mieliala on kohonnut nuorelle normaalista poikkeavalla tavalla ja tähän liittyy aktiivisuuden ja energisyyden lisääntymistä. Joskus mania alkaa poikkeuksellisen äkillisesti parantuneena masennuksena.

➤ Hypomania: Maniaa lievempi jakso, jonka oireet muistuttavat maniaa, mutta eivät aiheuta huomattavaa toimintakyvyn laskua. Usein potilas kokee hypomanian lisäävän luovuuttaan tai positiivisella tavalla helpottavan sosiaalista kanssakäymistä, mutta hänet hyvin tuntevat ihmiset pitävät toimintaa potilaalle poikkeavana.

➤ Maniaoireet: Maniaoireita voivat olla ärtyneisyys, lisääntynyt sosiaalisuus, puheliaisuus aina puhetulvaan asti, voimakkaasti kohonnut itsetunto, unettomuus, suuruuskuvitelmat, keskittymiskyvyttömyys, arvostelukyvyttömyys, impulsiiviset teot (ostokset, äkillinen matka), korostunut omalle arvomaailmalle vieras tai vastuuton käytös.

Oireita verrataan aina yksilölle ominaiseen. Jos nuori esimerkiksi kärsii muuten sosiaalisesta jännittämisestä, hänelle huomattava muutos sosiaalisemmaksi voisi jollain toisella vielä olla normaalin rajoissa. Oireiden samanaikaisuuden ja keston sekä aiheutuneen toimintakyvyn muutoksen perusteella maniaoireet voivat olla osa depressiota, mielialan aaltoiluhäiriötä, hypomaniaa, maniaa tai sekamuotoista jaksoa.

➤ Sekamuotoinen jakso: Masennuksen ja manian oireet ilmenevät joko osittain samanaikaisesti tai tuntien tai päivien välein vaihdellen. Näiden oireiden yhteiskesto on tällöin ainakin viikko, ja manian oirekriteerien pitää esiintyä täysimuotoisina ja samanaikaisina vaikkakin lyhyemmän aikaa, jotta puhutaan sekamuotoisesta jaksosta. Tämä tila pitää erottaa masennukseen usein liittyvästä hetkittäin paremmasta tai normaalista olosta sekä mielialan aaltoiluhäiriöstä.

Lähde:
Lääkärilehti 40/14: Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Tarkastanut:
Outi Mantere
dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, osastonylilääkäri
HYKS Erityispoliklinikat

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi