12 kysymystä työperäisestä syövästä

12 kysymystä työperäisestä syövästä Kuva 1 / 1

Potilaan Lääkärilehti keräsi työperäiseen syöpään liittyviä kysymyksiä ja etsi niihin vastaukset. Tiesitkö, että asbestille merkittävästi altistuneita on Suomessa arviolta 50 000?

1. Miten työperäinen syöpä määritellään?

Lain mukaan ammattitautidiagnoosilta edellytetään, että työ on todennäköisesti pääasiallinen taudinsyy (syyosuus yli 50 %). Tupakointia ei huomioida päätettäessä asbestin aiheuttaman keuhkosyövän tai mesoteliooman (keuhkopussin ja vatsakalvon syöpä) korvattavuudesta.

2. Miten työperäisen syövän voi tunnistaa?

Työperäinen syöpä ei eroa taudinkulultaan tai piirteiltään muista samanlaisista syövistä, joten ammattitautidiagnoosi joudutaan usein suurelta osin perustamaan arvioon siitä, kuinka todennäköisesti työ on ollut pääasiallinen tekijä taudin synnyssä.

3. Mitä ovat ammattisyöpien yleisimmät aiheuttajat?

Työterveyslaitoksen ylläpitämään Työperäisten sairauksien rekisteriin on vuosina 1996–2009 kertynyt lääkärien ilmoittamia syöpätapauksia noin 1 400. Niistä 1 349 on asbestin ja 6 kvartsin aiheuttamia; muiden altisteiden aiheuttamat ammattisyöpäepäilyt ovat yksittäisiä.

4. Mitä syöpiä asbesti voi aiheuttaa?

Tyypillisimmin keuhkosyöpää ja mesotelioomaa, eli keuhkopussin ja vatsakalvon syöpää. Asbestille altistumisen yhteydestä munasarjasyöpään on myös riittävä näyttö.

5. Kuinka moni on altistunut asbestille Suomessa?

Asbestille työssään merkittävästi altistuneita on Suomessa arviolta 50 000. Tyypillisiä ammattialoja ovat esimerkiksi:

➤ Asbestikaivokset (ennen v. 1976)

➤ Asbestituoteteollisuus (ennen v. 1989)

➤ Uudisrakentaminen (ennen v. 1994)

➤ Telakkatyöt ja ajoneuvojen jarruhuolto (ennen v. 1988)

➤ Korjausrakentaminen (altistuminen voimakkainta ennen v. 1994)

6. Onko asbestin käyttökielto vähentänyt sairastumistapauksia?

Asbestisyöpien määrä ei ole vielä alkanut vähentyä, vaikka asbestin käyttö kiellettiin jo kaksikymmentä vuotta sitten. Tämä johtuu siitä, että altistumisen alusta asbestin aiheuttaman keuhkosyövän diagnoosiin kuluu tyypillisesti 20–30 vuotta ja mesoteliooman diagnoosiin 30–50 vuotta. Lieväasteista altistumista asbestille voi tapahtua edelleen muun muassa asbestisaneeraustyössä.

7. Miten yleistä on kvartsille altistuminen?

Kvartsi on asbestin jälkeen tärkein ammattikeuhkosyövän aiheuttaja Suomessa. Kvartsille altistuu noin 70 000 työntekijää erityisesti kaivos-, louhinta-, kivi- ja rakennustöissä, valimotyössä, hiekkapuhalluksessa kvartsipitoisilla aineilla sekä lasin, posliinin, sementin, laastin, tiilien, betonin ja muiden savi- ja kivituotteiden valmistuksessa.

8. Mitkä muut aineet voivat lisätä keuhkosyövän riskiä?

Keuhkosyövän riskiä voivat lisätä muun muassa nikkeli, kuudenarvoinen kromi, näitä sisältävät hitsaushuurut sekä arseeni ja erilaiset polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä sisältävät huurut. Mikäli kumulatiivinen altistuminen on ollut niin merkittävää, että työperäisen altistumisen voidaan katsoa olevan todennäköisesti pääasiallinen syövän syy (kaksinkertainen sairastumisriski), syöpä katsotaan ammattitaudiksi. Yleensä tähän tarvitaan pitkäaikainen, yli kymmenen vuoden mittainen altistuminen kyseisille altisteille.

9. Mitkä aineet altistavat virtsateiden syöville?

Aromaattisista amiineista bentsidiini, 2-naftyyliamiini ja 4-aminobifenyyli ovat klassisia virtsarakkosyövän aiheuttajia. Niiden teollinen käyttö on kuitenkin ollut jo pitkään kiellettyä, eikä niiden aiheuttamia syöpiä todennäköisesti enää Suomessa todeta, vaikka rakkosyövän latenssiaika voikin olla jopa 50 vuotta.

Metallien rasvanpoistossa käytetyn trikloorietyleenin yhteydestä munuaissyöpään on viime aikoina kertynyt sen verran vahvaa näyttöä, että munuaissyöpä voidaan katsoa ammattitaudiksi, mikäli sairastunut henkilö on altistunut usean vuosikymmenen ajan suurille hengitysilman trikloorietyleenipitoisuuksille eikä muuta syövän aiheuttajaa ole tunnistettavissa.

10. Mitkä aineet altistavat hematologisile syöville?

Bentseenialtistumisen yhteys akuuttiin myelooiseen leukemiaan on hyvin tunnettu. Bentseenin on lisäksi epäilty aiheuttavan muunkin tyyppisiä hematologisia syöpiä, kuten multippelia myeloomaa ja non-Hodgkin-lymfoomaa.

Suomessa bentseenille altistavia aloja ovat lähinnä autojen huolto- ja asennustehtävät sekä eräät öljynjalostusteollisuuden tehtävät. Altistumistasot ovat kuitenkin laskeneet niin, että bentseenileukemioiden riski on Suomessa hyvin pieni.

11. Milloin ihosyöpä on ammattisyöpä?

Ultraviolettisäteilyn aiheuttaman työperäisen ihosyövän riski on Suomessa pieni ulkotyöammateissakin. Huulisyöpäriski on kuitenkin miespuolisilla kalastajilla, maanviljelijöillä, puutarhureilla, metsätyöntekijöillä ja merimiehillä lievästi suurentunut.

Altistuminen eräille PAH-seoksille, kuten kreosootille, saattaa lisätä ihosyövän (muun kuin melanooman) ja huulisyövän riskiä. Iho- tai huulisyöpä voidaankin katsoa ammattitaudiksi yksittäistapauksissa harkinnan perusteella, mikäli on osoitettavissa pitkäkestoinen altistuminen kreosootille puun kyllästyksessä.

12. Mitä työperäisen syövän toteaminen vaatii?

Syövän työperäisyyden arvioinnissa altistumisen arviointi vaatii yksityiskohtaista potilaan työhistorian tuntemusta koko työuran ajalta. Arvioinnissa käytetään hyväksi muun muassa työnantajan ja työterveyshuollon tietoja työtehtävistä, niihin liittyvistä altistumisista ja työhygieenisistä mittauksista sekä kirjallisuus- ja muista yhteenvetotietoja altistumistasoista vastaavissa tehtävissä. Altistumisen arvioinnin asiantuntijoita ovat potilaan työterveyshuolto ja työlääketieteen poliklinikat.

Lähde:
Lääkärilehti: Syöpä ammattitautina 5/14

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Tarkastanut:
Panu Oksa
dosentti, ylilääkäri
Työterveyslaitos, 
Terveyden edistäminen

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi