Hulluuden ja luovuuden symbioosi

Hulluuden ja luovuuden symbioosi Kuva 1 / 1

Norjalainen, Ruotsiin muuttanut Beate Grimsrud on kirjoittanut vaikuttavan kirjan. Hän onnistuu loistavalla tavalla punomaan omaelämänkerrallisista aineksista uskottavan tarinan ja samalla luomaan taidokkaan kaunokirjallisen teoksen.

Päähenkilö Eli ei ole koskaan ihan tavallinen tyttö – eikä tavallinen ole hänen perheensäkään – vaan jalkapalloa ja nyrkkeilyä harrastava poikatyttö, jonka on vaikea löytää seksuaalista identiteettiään. Tämä on kuitenkin ongelmista pienimpiä. Vaikea lukihäiriö, näkövammaisuus ja alttius konflikteihin eivät helpota elämää. Silti Eli tietää jo lapsena haluavansa kirjailijaksi, ja se hänestä myös tulee, vaikkei kirjojen lukeminen luonnu vielä aikuisenakaan. Tarinoita hän kuitenkin osaa kertoa.

6-vuotiaana Eli alkaa kuulla ääniä. Ensin ilmestyy itkeskelevä Espen, sitten leikkisä Emil, väkivaltaan turvautuva Erik ja lopulta vaatteista ja shoppailusta kiinnostunut prinssi Eugen. Kaikki kuvastavat joitain Elin puolista. Ne käskevät ja kommentoivat, mutta ovat myös turva, josta on vaikea irrottautua. Eli kasvaa ja kehittyy, äänet eivät. Kun vaikeudet regressoivat, äänet palaavat. Sitkeästi Eli kuitenkin pyrkii eteenpäin psykoterapeutti Jonatanin kärsivällisellä, kognitiivisella opastuksella.

Kirjassa skitsofreeninen ja lääketieteellinen maailma törmäävät hedelmällisellä tavalla toisiinsa. Kun samastuu lukijana päähenkilöön ja on samalla sairauden faktat tunteva lääkäri, ­näkökulma on erityisen kiinnostava.

Sairaudentunnottomuus ja lääkekielteisyys valottuvat potilaan näkökulmasta. Elämä on taistelua koossa pysymisen ja luovuuden menettämisen välillä. Samalla kun antipsykootit pelastavat hajoamiselta, ne lamaavat ruumiin ja mielen. Kirjoittaminen on Elinin elämä, tärkein tapa pysyä kasassa. Myös laaja ystäväpiiri tukee häntä monella tapaa.

Vaikka kirja keskittyy tarkastelemaan maailmaa hulluuden kautta, hulluus on vain yksi puoli Eliä, se puoli, jota sairaalan ulkopuolinen maailma ei näe. Tämä johtaa surkuhupaisiinkin tilanteisiin: toimittaja haluaa Elistä kuvan lehteen kirves kädessä suljetun osaston hoitajan yrittäessä pysyttäytyä lähellä. Pakkohoitoon joutuminen estää milloin työpalaveriin menon, milloin kirjallisuuspalkinnon hakemisen.

Skitsofrenia on vakava mielenterveyden häiriö, jonka aiheuttama stigma on suuri. On tärkeää muistaa, että vaikeankin sairauden takana on tunteva, kokeva, aivan omanlaisensa persoona, ja sairaus on vain yksi osa ihmistä.

Beate Grimsrud on rohkea kirjailija, joka ei pelkää itsensä alttiiksi asettamista. Hän on kirjoittanut paitsi romaaneja, myös lastenkirjoja ja näytelmiä, sekä käsikirjoittanut ja ohjannut dokumenttielokuvia. Odotan innokkaasti hänen muidenkin teostensa suomentamista.

Anne-Maria Kuopio

Hullu vapaana. Beate Grimsrud. Suomentanut Jonna Joskitt-Pöyry. Like, Helsinki 2012. 978-952-01-0640-9. Sivuja 392. Hinta 38,80 e.

Julkaistu Lääkärilehdessä 25–32/13.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi