Humalassa pyöräily on riski

Humalassa pyöräily on riski Kuva 1 / 1

Tuoreen tutkimuksen mukaan alkoholista näyttäsi olevan haittaa myös pyöräilijöille. Tutkimuksessa kerättiin tietoa Pohjois-Kymen sairaalan päivystykseen pyöräilytapaturman vuoksi hoitoon tulleista potilaista. Potilaille tehtiin puhalluskoe heidän tullessaan päivystykseen. Seurantaa tehtiin kahden vuoden ajan.

Tuloksena oli, että loukkaantuneita pyöräilijöitä oli 217, joista joka kolmas (n = 67) oli hoitoon tullessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Miesten osuus näistä oli 85 prosenttia. Yli 1,2 promillen puhallustulos mitattiin lähes 90 prosentilla alkoholia nauttineista.

Alkoholia käyttäneiden pyöräilijöiden tapaturmat johtivat useammin pään vammaan (60 %) kuin muut pyöräilytapaturmat (29 %). Vakavien vammojen osuus oli molemmissa ryhmissä yhtä suuri. Pään vamman vaaratekijät olivat yli 1,5 promillen humala, ikä (15–34 vuotta) ja kypärättä pyöräileminen.

Alkoholin vaikutuksen alaisena pyöräilleistä 64 % ei käyttänyt kypärää ja he loukkaantuivat useimmiten (91 %) ilman toista osapuolta. Humalassa pyöräily näyttäisi olevan tavallisinta yöaikaan ja viikonloppuisin, jolloin alkoholin käyttö on yleistä.

Promillerajan asettaminen?

Suomen lain mukaan liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla on rikos, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Pyöräily humalassa sen sijaan on rikos vain jos pyöräilijä on aiheuttanut vaaran toiselle henkilölle. Pelkästä päihtyneenä pyöräilemisestä ei siis rangaista.

Tutkijoiden mielestä olisi harkittava, pitäisikö liikennejuopumusta koskevan lainsäädännön koskea myös pyöräilijöitä.

Useissa EU-maissa pyöräilyssä on sama promilleraja kuin moottoriajoneuvolla ajettaessa. Poikkeuksen tekevät ainoastaan muut Pohjoismaat, Saksa, Irlanti ja Britannia.

Tutkijoiden mukaan liikenneonnettomuuden vaara kasvaa jo vähäisen alkoholimäärän nauttimisen seurauksena. Alle 0,2 promillen veren alkoholipitoisuus heikentää visuaalisen informaation hallintaa. Sen sijaan 0,5 promillea heikentää myös motoriikka ja reaktioaikaa merkittävästi.

Tilastokeskus ei tilastoi kaikkia onnettomuuksia

Suomen virallista tieliikenneonnettomuustilastoa ylläpitää Tilastokeskus, jonka tilasto perustuu poliisin tietoon tulleisiin tapauksiin.

Tieliikenne­onnettomuustilaston mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana Suomessa on kuollut vuosittain keskimäärin 21 ja loukkaantunut 866 pyöräilijää vuodessa. Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä kahdeksan prosenttia ja loukkaantuneista 11 prosenttia on ollut pyöräilijöitä.

Tieliikenneonnettomuus­tilaston ulkopuolelle jää kuitenkin suurin osa polkupyöräilijöiden tapaturmista. Yksittäistapaturmat, joissa pyöräilijä kaatuu törmäämättä toiseen osapuoleen, eivät yleensä päädy virallisiin onnettomuustilastoihin, koska poliisia ei tarvita onnettomuuspaikalla ja syyllistä ei tarvitse etsiä.

Näissä tapauksissa potilaat hakeutuvat itsenäisesti tai heidät kuljetetaan hoitoon. Tällöin potilaiden tiedot kirjautuvat vain potilastietojärjestelmiin sekä mahdollisesti pelastuslaitoksen tilastoon. Tilastokeskus ei siis voi tilastoida kaikkia pyöräilyonnettomuuksia.

Tutkijoiden mielestä humalassa pyöräilyä pitäisi kartoittaa tarkemmin. Myös nykyinen laki pitäisi muuttaa sellaiseksi, että rangaistuksen edellytys on myös vaaran aiheuttaminen itselle. Myös promillerajaa pitäisi harkita.

Tällainen toiminta saattaisi vähentää etenkin satunnaisesti alkoholin vaikutuksen alaisena pyöräilemistä. Alkoholin ongelmakäyttäjien kohdalla tärkeintä olisi ongelman tunnistaminen ja hoitoonohjaus.

Tutkimukseen on saatu taloudellista tukea ­Kouvolan Evo-tutkimusrahasta.

Lue tutkijoiden kirjoittama artikkeli pdf-tiedostosta.

Lähde: Suomen Lääkärilehti 18/14. Pyöräily alkoholin vaikutuksen alaisena lisää pään vamman riskiä. Noora Airaksinen, Ilona Nurmi-Lüthje, Peter Lüthje

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Pixmac

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi