Kasvisten ja marjojen merkitys syövän ehkäisyssä ja hoidossa

Monissa epidemiologisissa tutkimuksissa on osoitettu, että kasvisten, hedelmien ja marjojen runsas käyttö liittyy pienempään syöpäriskiin.

Katsauksessa valotetaan tämän hetken tutkimusnäyttöä kasvisten ja marjojen sekä niiden sisältämien yhdisteiden merkityksestä syövän ehkäisyssä ja hoidossa. Tarkastelu keskittyy kolmeen Suomessa usein käytettävään kasvikunnan tuotteeseen ja niiden sisältämiin yhdisteisiin, tomaattiin, kaalikasveihin ja marjoihin. Aiheen laajuuden takia katsauksen ulkopuolelle jätettiin monia muita syövän ehkäisyn kannalta merkityksellisiä kasviksia ja hedelmiä, kuten esimerkiksi rypäleet ja niiden sisältämä resveratroli, sipulikasvit ja niiden alliumyhdisteet sekä soija ja sen yhdisteet.

Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat hyviä ravintokuidun, vitamiinien, kivennäisaineiden ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden, kuten polyfenolien, lähteitä. Näillä voi olla tärkeä merkitys syövän ehkäisyssä. Bioaktiivisia yhdisteitä löytyy runsaasti mm. tomaatista (lykopeeni), kaalikasveista (sulforafaani) ja marjoista (mm. ellagitanniinit ja antosyaanit). Tomaatti ja lykopeeni näyttävät erityisesti suojaavan eturauhasen, kaalikasvit monen eri tyyppisen ja marjat koe-eläinen ruoansulatuskanavan syöpäkasvainten muodostumiselta.

Epidemiologiset tutkimukset ovat antaneet melko ristiriitaisiakin tuloksia yksittäisten kasvikunnan tuotteiden yhteydestä syöpäriskiin. Tämä ei ole ihme, kun tutkimuksissa on usein yhdistetty koostumukseltaan erilaisia kasvikunnan tuotteita yhdeksi muuttujaksi niin, että esimerkiksi marjojen käyttöä on tarkasteltu osana hedelmien käyttöä. Myös se, mikä kasviksissa suojaa syövältä, on edelleen osin epäselvää.

Todennäköisintä on, että ravinnon syöpää ehkäisevät vaikutukset johtuvat useamman yhdisteen yhteisvaikutuksesta, kuten esimerkiksi näyttää olevan marjojen laita. Toisaalta, kun ruoasta valmistetaan syövän hoitoon tähtääviä konsentroituja lääkkeellisiä preparaatteja tai peräti puhdasaineita, on tärkeää, että valmisteiden toksisuutta testataan ja arvioidaan sekä prekliinisissä että kliinisissä tutkimuksissa. Tähän mennessä testatut marjavalmisteet ja puhdasaineet eivät ole aiheuttaneet toksisia oireita kliinisissä tutkimuksissa.

Kaikkia kasvikunnan tuotteiden sisältämiä syövän ehkäisyssä ja hoidossa hyödyllisiä yhdisteitä ei todennäköisesti ole vielä tunnistettu. Olisi edelleen tärkeä jatkaa uusien yhdisteiden etsimistä ja analysointia sekä niiden testaamista kokeellisissa malleissa.

Anne-Maria Pajari
ETT, dosentti
Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos,
Ravitsemustieteen osasto

Kuva: Pixmac

Julkaistu Lääkärilehdessä 44/10.