Nuoruusiän seksuaalikokemukset vaikuttavat mielenterveyteen

Nuoruusiän seksuaalikokemukset vaikuttavat mielenterveyteen Kuva 1 / 1

Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa. Se käsittää sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolit, seksuaalisen suuntautumisen, erotiikan, mielihyvän, sukupuolisuhteet ja lisääntymisen. Seksuaalisuus on siis valtavasti enemmän kuin genitaalista tyydytystä tavoittelevaa toimintaa. Seksuaaliterveys taas on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila.

Nuoren seksuaalisuus kehittyy asteittain aikuismaiseen suuntaan – eroottiset teot etenevät kohti aikuisen genitaalista seksuaalisuutta.

Yhdyntöjen aloittaminen on nuoruusiän seksuaalikäyttäytymisessä vain yksi askel, mutta yhdynnän kokemista ja aloitusikää käytetään usein mittareina nuorten seksuaalisuuden tutkimuksessa. Ani harva varhaisnuori (13–15 v) on länsimaissa kokenut yhdynnän, jälkinuoruusikäisistä (19–22 v) melkein kaikki.

Olemme tarkastelleet Lääkärilehdessä julkaistussa katsauksessa seksuaaliseen kehitykseen kuuluvien normatiivisten rajapyykkien ja riskejä ottavan seksuaalikäyttäytymisen yhteyttä mielenterveyden häiriöihin nuoruusiässä. Huomasimme, että esimerkiksi varhainen puberteetti on mielenterveyden häiriöiden riskitekijä.

Intiimielämän aloittaminen voi olla keino etsiä lohtua

Fyysinen puberteettikehitys on nuoruusiän psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen edellytys. Varhaisen puberteetin kokeneet ovat todennäköisesti hitaammin kehittyneitä ikätovereitaan edellä myös psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen osalta. Yksilön kohdalla kyse ei siis ole välttämättä riskikäyttäytymisestä, vaikka hän aloittaisikin nuorella iällä seksielämän.

Yhdyntä varhais- ja keskinuoruudessa yhdistyy kuitenkin ryhmätasolla tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin. Tämä yhteys voi syntyä eri tavoin. Nuori saattaa aloittaa yhdynnät muusta syystä kuin seksuaalisesta halustaan ja tarpeestaan, esimerkiksi kumppanin tai toveripiirin painostuksen ja toisten oletetun suuremman kokeneisuuden takia.

Intiimielämän aloittaminen voi olla keino etsiä lohtua ja läheisyyttä, siis ikään kuin yritys hoitaa masentunutta tai ahdistunutta oloa. Mielenterveyden ongelmista kärsivä nuori voi olla kykenemätön muodostamaan omaa mielipidettä tai suojaamaan omaa itseään. Ulkoisista syistä aloitettu yhdyntäelämä saattaa myöhemmin kaduttaa. Varhainen seksielämän aloittaminen voi myös ilmentää halua oikaista kehityksessä kohti aikuisuutta, vältellä kehityksen kipuja.

Seurustelu vertaisen kanssa suojaa masennukselta

Keskinuoruusikäisillä ja sitä vanhemmilla seurustelu ei aineistomme tutkimuksissa lisännyt masennusta, mutta varhaisnuorten joukossa havainnot ovat monimutkaisempia. Eräässä tutkimuksessa deittailu ja flirttailu ennakoivat varhaisnuorille masennusoireita mutta seurustelu ei. Kulttuurierot saattavat vaikuttaa havaintoihin ja vaikeuttaa tulkintaa.

Yleisesti näyttää siltä, että seurustelusuhteiden tulisi olla luonteeltaan ja toteutumistavaltaan nuoren kehitystasoa palvelevia – silloin ne suojaavat masennukselta. Ongelmia syntynee lähinnä silloin, jos nuori sitoutuu sellaisiin seurustelukäyttäytymisen muotoihin, jotka eivät vastaa hänen omaa kehitystasoaan ja kehityksellisiä tarpeitaan. Esimerkiksi silloin, kun nuori seurustelee itseään vanhempien kumppanien kanssa.

Mitä useamman kanssa nuori oli harrastanut seksiä, sitä masentuneempi hän oli. Yhdyntäkumppanien suurta lukumäärää nuoruusiässä pidetäänkin itsessään usein riskikäyttäytymisenä, jolla on yhteys masennukseen.

Masentunut ei aina kykene suojaamaan itseään

Enemmistö tutkimuksista osoitti, että aikaisempi masennus altistaa seksuaaliselle riskinotolle. Tämä saattaa jälleen johtua esimerkiksi masentuneiden nuorten vaikeuksista suojella itseään tai vaikeuksista käsitellä tunteita, edustaa siihen liittyvää acting out -käyttäytymistä (reagoimista toiminnalla tunne-elämän vaikeuksiin).

Ehkäisyn laiminlyömisen ja masennuksen yhteys saattaisi samoin selittyä kyvyttömyydellä suojata itseään, mutta myös suojaamattomiin yhdyntöihin liittyvä huoli ja pelko seuraamuksista tai ei-toivotut seuraamukset voisivat altistaa nuorta masennukselle.

Toisaalta seksuaalinen riskinotto saattaa liittyä päihteiden käyttöön, ja päihdekäyttö, seksuaalinen riskinotto sekä epäsosiaalinen toiminta voidaan myös nähdä osana samaa kokonaisuutta: erilaiset ongelmakäyttäytymisen muodot kasautuvat samoille nuorille.

Varhaisnuorten seksuaalineuvontaan kiinnitettävä huomiota

Näyttäisi siltä, että kaikkein nuorimmat nuoret laiminlyövät ehkäisyn todennäköisimmin, ja heillä on myös heikoimmat edellytykset kantaa vastuu riskinoton seurauksista. Kondomien tai muiden ehkäisymenetelmien hankinnan vaikeus (nolous) tai kallis hinta saattaa heillä olla syy ehkäisyn poisjättämiselle. Arviointikyky omien tekojen seurauksista paranee henkisen kypsymisen myötä, ja siksi varhaisnuorten seksuaalineuvontaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Katsauksessamme esitellyt tutkimukset edustavat hyvin laajasti nykypäivän länsimaisia nuoria: tutkimuksia on usealta mantereelta ja tarkasteltu aikaikkuna on kymmenen vuotta. Tutkimustulokset olivat enimmäkseen samansuuntaisia ajankohdasta tai paikasta riippumatta.

Tiivistettynä voidaan sanoa, että varhainen yhdyntäelämän aloittaminen ja riskejä ottava seksuaalikäyttäytyminen yhdistyvät nuoruusiässä mielenterveyden ongelmiin.

Katso Lääkärilehden katsaus liitteestä.

Kirjoittanut:
Hanna Savioja
LK
Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö

Maria Sumia
erikoislääkäri
TAYS, nuorisopsykiatrian vastuualue

Riittakerttu Kaltiala-Heino
nuorisopsykiatrian professori
Tampereen yliopisto
vastuualuejohtaja
TAYS, nuorisopsykiatrian vastuualue

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi