Rokottamalla ­sietokykyä työstressille

Työterveyslääkäri ja kognitiivinen psykoterapeutti Kirsi Räisänen on koonnut uuteen kirjaansa oivan paketin työstressin käsitteestä, aiheuttajista, ulottuvuuksista ja käsittelystä. Keinojen käytäntöön soveltaminen on kuvattu useana rokotusohjelmana yleisimmille työstressille altistaville taipumuksille: ylitunnollinen suorittaja, pakonomaisesti suorittava virheiden pelkääjä, liiallinen uhrautuja, herkkä turhautuja.

Se, että henkilö hallitsee työnsä ja saa siitä vastineeksi kohtuullisen korvauksen, ei välttämättä riitä työssä pärjäämiseen. Näiden perusedellytysten lisäksi vaaditaan joukko työelämätaitoja, joita on joskus vaikea menestyksekkäästi yhdistää henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten temperamenttiin tai persoonallisuuden piirteisiin. Jos työn vaatimukset toistuvasti ylittävät työn hallinnan, seurauksena voi olla eriasteisia ja moninaisia terveydelle ja hyvinvoinnille haitallisia päätetapahtumia.

Kirsi Räisänen, työterveyslääkäri ja kognitiivinen psykoterapeutti, on kirjoittanut aiemminkin työelämätaitojen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien törmäyksistä ja siitä, mitä törmäysten pehmentämiseksi tarvitaan. Uuteen kirjaansa hän on koonnut oivan paketin työstressin käsitteestä, aiheuttajista, ulottuvuuksista ja käsittelystä. Tietopitoisten tekstiosioiden välissä on tietoa jäsentäviä infolaatikoita sekä pohdittavia kysymyksiä oman tilanteen arvioimiseksi.

Räisänen toteaa, että stressin hallinnassa kyky nousta ylös vastoinkäymisistä ja hallita negatiivisia tunteita on tärkeämpää kuin positiivisten mielialojen määrä tai koettu henkilökohtainen onnellisuuden taso. Todella tiukoissa tilanteissa ja vastoinkäymisiä kohdattaessa tarvitaan henkistä kulutuskestävyyttä: psyykkisiä taitoja, jotka ovat opittavissa. Työstressirokotuksella pyritään parantamaan henkistä kulutuskestävyyttä henkilökohtaisten stressitaipumusten mukaisilla tavoilla.

Työstressirokotus menetelmänä koostuu kolmesta vaiheesta: tilanteen uudelleen määrittelystä (esim. niiden stressaavien asioiden erottelu, joihin voi vaikuttaa, niistä joihin ei voi vaikuttaa), omien ajattelu- ja toimintatapojen analysoinnista (esim. ahdistavien ja masentavien ajatusten analysointi paperilla) sekä opittujen keinojen asteittaisesta soveltamisesta käytäntöön.

Keinojen käytäntöön soveltaminen on kuvattu useana rokotusohjelmana yleisimmille työstressille altistaville taipumuksille: ylitunnollinen suorittaja, pakonomaisesti suorittava virheiden pelkääjä, liiallinen uhrautuja, herkkä turhautuja. Ohjelmat ovat käytännönläheisiä ja varsin yksinkertaisia, mikä ei tarkoita sitä että henkilön olisi helppoa toteuttaa ohjelmaa. Vaikeuksien varalta kussakin ohjelmassa onkin osio rokotuskivun kohtaamisesta: miten pitää kiinni rokotusohjelman toimenpiteistä, vaikka tekisi kipeää.

Jotta työstressin hoidossa voitaisiin puuttua myös työn organisointiin, kirjassa käsitellään stressin ennaltaehkäisyä organisaatiotasolla. ”Mitä jokaisen esimiehen tulisi tietää” -osion tarkoituksena on tarjota työkaluja alaisten työstressiin liittyviin ongelmiin puuttumiseksi. Tämä on tervetullutta tietoa kompaktissa muodossa.

Työstressirokotus on helposti luettava ja helposti lähestyttävä kirja. Kirjan etuna on, että sen voi lukea – ajatuksella – yhden illan aikana, seikka jota varmasti moni työstressistä kärsivä kiittää. Sen sijaan kirjan sisältöön on mahdollista ja kannattaakin palata paitsi itse rokotusprosessin aikana, myös hakemaan vahvistusta myöhemmin, onnistuneen työstressirokotuksen jälkeen.

Katariina Korkeila

Työstressirokotus. Kirsi Räisänen. Työterveyslaitos, Helsinki 2012. ISBN 978-952-261-074-4. Sivuja 236. Hinta 26 e.

Julkaistu Lääkärilehdessä 46/12.