Työstressillä yhteys univaikeuksiin hoitoalan ammattilaisilla

Tutkimuksen perusteella unen lyhentyminen ja lievät univaikeudet ovat hyvin yleisiä vuorotyötä tekevillä hoitoalan ammattilaisilla. Lisäksi korkea työstressi oli yhteydessä eri työvuoroihin liittyviin univaikeuksiin ja voimakkaaseen väsymykseen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan unen lyhentyminen ja lievät univaikeudet ovat hyvin yleisiä vuorotyötä tekevillä hoitoalan ammattilaisilla. Lisäksi korkea työstressi oli yhteydessä eri työvuoroihin liittyviin univaikeuksiin ja voimakkaaseen väsymykseen. Terveystieteiden maisteri Kati Karhula väittelee aiheesta Helsingin yliopistossa 6.3.

Karhulan tutkimukseen osallistui kolmivuorotyötä tekeviä hoitoalan ammattilaisia kunta-alalta. Tutkittavat valittiin osaston keskimääräisen ja henkilön oman työstressin tason mukaan. Näiden molempien tuli sijoittua joko ylimpään tai alimpaan työstressin neljännekseen.

Menetelminä Karhula käytti kyselyitä ja laboratoriossa suoritettua psykososiaalista stressitestiä. Kolmen viikon työvuoro- ja vapaa-ajan mittauksien aikana kerättiin sylkinäytteitä, joista analysoitiin stressin biologisia merkkiaineita sekä mitattiin autonomisen hermoston toimintaa kuvaavaa sykevälivaihtelua. Uni-valveryhmiä seurattiin unipäiväkirjan ja liikeanturin avulla ja väsymystä mitattiin vireystilatestillä.

Tutkimuksen mukaan nukahtamisvaikeudet iltavuoron jälkeen, heikompi unen laatu ennen aamuvuoroa, nokosten nukkuminen harvemmin ennen yövuoroa, alentunut vireys yövuorossa sekä voimakas väsymys aamuvuorossa heti iltavuoron jälkeen olivat yleisempiä niillä hoitajilla, joilla oli korkea työstressi kuin niillä, joilla työstressitaso oli matala. Unenaikainen fysiologinen palautuminen ei ollut yhteydessä työstressin tasoon.

Korkean työstressin hoitajilla oli useammin nopeita paluita iltavuorosta aamuvuoroon ja yksittäisiä vapaapäiviä sekä kokemus heikoista mahdollisuuksista vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Useista aikaisemmista tutkimuksista poiketen työstressi ei ollut yhteydessä korkeampaan työtuntien tai yövuorojen määrään.

Tutkimuksessa todetaankin, että riittävä uni ja ergonominen työvuorosuunnittelu ja taaksepäin kiertävän vuorojärjestelmän välttäminen näyttäisivät auttavan hoitotyöntekijöitä selviämään työkuormituksesta. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että parantamalla vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin ja työn sisältöön voidaan edesauttaa hoitoalan työntekijöiden työssä jaksamista.

Kati Karhula väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa psykologian alalta aiheesta Association of job strain with sleep and psychophysiological recovery in shift working health care professionals. Väitöstilaisuus järjestetään 6.3. klo 12:00 Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriumissa XII (Unioninkatu 34).

Lähde:
Helsingin yliopisto

Kuva:
Mikko Käkelä