Tällainen nuori on vaarassa vahingoittaa itseään

Nuorten itsensä vahingoittamiseen vaikuttavat useat seikat. Kaksi keskeistä seikkaa kuitenkin ilmeni tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Mitä enemmän haitallisia lapsuuskokemuksia on, sitä suurempi on myös itsensä vahingoittamisen riski.
Adobe/AOP
Mitä enemmän haitallisia lapsuuskokemuksia on, sitä suurempi on myös itsensä vahingoittamisen riski.

Nuorten itsensä vahingoittamiseen vaikuttavat lapsuusajan kokemukset sekä perheen tulotaso, kertoo tuore väitös.

– Haitalliset lapsuudenkokemukset, kuten vanhempien mielenterveyden häiriöihin ja päihteiden käyttöön liittyvät sairaalajaksot sekä vanhempien rikosepäilyt, lisäävät tutkimukseni mukaan itsensä vahingoittamisen riskiä, väitöskirjatutkija Joonas Pitkänen kertoo.

Mitä enemmän näitä kokemuksia on, sitä suurempi on myös itsensä vahingoittamisen riski. Väliä ei ole sillä, liittyvätkö kokemukset äiteihin vai isiin.

Tuoko soteuudistus helpotusta nuorten ahdinkoon ja hoitojärjestelmän eriarvoisuuteen?

Myös lapsuudenperheen matalat tulot nostavat itsensä vahingoittamisen riskiä nuorella aikuisiällä.

Tulot olivat yhteydessä lisäksi esimerkiksi nuoruusiän väkivaltarikollisuuteen, sijoittamiseen kodin ulkopuolelle ja koulumenestykseen.

Riski on erityisen suuri, jos lapsuudenperheessä on matalat tulot ja lapsuudessa on haitallisia kokemuksia.

Mistä apua eriarvoisuuteen?

Nuorten mielenterveyden heikentymisestä ja väkivaltarikollisuuden lisääntymisestä uutisoidaan tällä hetkellä paljon.

Psykiatrinen hoito on ruuhkautunut, ja nuorten itsemurhat ovat Suomessa verrattain yleisiä muihin Euroopan maihin verrattuna.

Tuoko soteuudistus helpotusta nuorten ahdinkoon ja hoitojärjestelmän eriarvoisuuteen?

– Huolimatta niin sanotusta universaalin hyvinvointivaltion kontekstista tutkimuksen tulokset osoittavat, että psykiatristen terveyspalvelujen käyttö on eriarvoisesti jakautunutta myös sellaisilla nuorilla, joilla hoidon tarve on suurta, Joonas Pitkänen sanoo.

– Aiheen jatkotutkimukset ovat tulevina vuosina tarpeen, ja aika näyttää, pystyykö soteuudistus korjaamaan tässä tutkimuksessa havaittua hoidon käytön eriarvoisuutta.