"Yksinäisyyttä, alakuloisuutta ja aamuväsymystä" - 15-vuotiaat tytöt voivat huonosti

Suomessa joka viides 15-vuotias tyttö koki olevansa alakuloinen lähes päivittäin viime vuonna.

Tyttöjen mielenterveys huononi entisestään COVID-19-pandemian jälkeen.
Adobe/AOP
Tyttöjen mielenterveys huononi entisestään COVID-19-pandemian jälkeen.

Suomessa 15-vuotiaat tytöt voivat erityisen huonosti. Heillä on muita teini-ikäisiä enemmän haasteita mielenterveydessä.

– Olen huolissani 15-vuotiaista tytöistä, jotka näyttävät kohtaavan useita mielenterveyshaasteita, kuten yksinäisyyttä, alakuloisuutta ja aamuväsymystä. Useampi kuin joka neljäs ilmoitti tuntevansa itsensä yksinäiseksi aina tai suurimman osan ajasta, kommentoi yliopistonlehtori Nelli Lyyra Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta tehtyä tutkimusta ja sen tuloksia.

Mielenterveyden heikkeniminen lisääntyi entisestään COVID-19-pandemian jälkeen.

Pojat voivat tyttöjä paremmin ja ovat entistä luottavaisempia tulevaisuuteensa kuin aiemmin.

– Vaikka yksinäisyys ei merkittävästi lisääntynyt pandemian aikana, vuonna 2022 se liittyi aiempaa kiinteämmin muihin mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Yksinäiset nuoret näyttävät olevan haavoittuvammassa asemassa pandemian kielteisille mielenterveysvaikutuksille, Lyyra jatkaa.

WHO-Koululaistutkimus selvitti nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden kehityssuuntia vuosien 2014, 2018 ja 2022 tutkimusaineistojen avulla.

Pojat voivat tyttöjä paremmin

Sen sijaan pojat voivat tutkimuksen mukaan tyttöjä paremmin. Pojat kokivat alakuloisuuden ja yksinäisyyden tunteita harvemmin ja olivat luottavaisempia tulevaisuuden suhteen kuin tytöt.

Pojat myös olivat entistä luottavaisempia tulevaisuuteensa kuin aiemmin.

– Yllättäen 15-vuotiaista pojista toiveikkaita tulevaisuuden suhteen oli 10 prosenttia enemmän vuonna 2022 kuin vuoden 2018 aineistossa, kertoo tutkija Kristiina Ojala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Koronapandemia pahensi ongelmia

Koronapandemia on vaikuttanut nuorten terveyteen ja hyvinvointiin maailmanlaajuisesti.

Erityisesti hankala tilanne on ollut niille nuorille, jotka saivat pandemian aikaan vähän tukea tai joilla oli jo ennen pandemian alkua heikko sosiaalinen turvaverkko.

Nuoret, jotka saivat tukea perheiltään, ystäviltään tai opettajiltaan, arvioivat terveydentilansa paremmaksi ja kokivat vähemmän toistuvaa yksinäisyyttä ja alakuloa.

WHO-Koululaistutkimus on osa kansainvälistä Health Behaviour in School-aged Children eli HBSC-tutkimusta, jotka tehdään yhteistyössä WHO:n Euroopan toimiston kanssa. Suomessa tutkimusta toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.