Tutkimus: Potilaat ovat tyytyväisiä terveyskeskushoitoon

Tutkimus: Potilaat ovat tyytyväisiä terveyskeskushoitoon Kuva 1 / 1

Terveyskeskuspotilaiden tyytyväisyyttä mittaavan tutkimuksen mukaan potilaat ovat yleensä tyytyväisiä saamaansa hoitoon.

Tutkimus toteutettiin potilaskyselynä 31.1.–11.2.2011. Kyselyyn vastanneet potilaat olivat käyneet lääkärillä (75 %), hoitajalla (22 %) tai molemmilla (3 %).

Käynnit jakautuivat yhteensä 27 lääkärille, joista 11 toimi Linnainmaan terveysasemalla, viisi Omapihlajan terveysasemalla ja 11 Pirkkalan terveyskeskuksessa.

Mukaan tutkimukseen hyväksyttiin kaikki lääkärin tai hoitajan vastaanotolla käyneet potilaat sekä heitä hoitaneet lääkärit ja hoitajat. Alle 18-vuotiaiden tutkittavien puolesta jompikumpi vanhempi vastasi kyselyyn. Neuvolakäynnit jätettiin pois aineistosta.

Koko tutkimuksen aineistoksi muodostui lopulta 622 potilasta, mikä oli 41 prosenttia kaikista vastaanotolla tutkimusviikolla käyneestä 1 520 potilaasta.

Yleisarvosanaksi yhdeksän

Vastaanottokäynneistä 54 prosenttia oli potilaan arvion mukaan päivystyksellisiä tai muuhun kiireelliseen asiaan liittyviä. Vastaanoton kesto oli keskimäärin 20 minuuttia. Käynneistä 28 prosenttia kesti yli 20 minuuttia.

Potilaat olivat saamaansa hoitoon hyvin tyytyväisiä. Potilaista 40 prosenttia arvioi saaneensa vastaanotolla täydellisen avun (arvosana 10). Itse asiassa vain 19 prosenttia potilaista antoi kahdeksaa huonomman arvosanan. Kouluarvosanoiksi muutettuna hyödyllisyys olisi keskimäärin saanut arvosanan yhdeksän.

Odotusaika vastaanotolle oli keskimäärin viisi päivää, mutta 23 prosenttia potilaista oli odottanut yli viikon. Uusia hoitojaksoja oli 55 prosenttia ja pitkäaikaissairauteen liittyviä 32 prosenttia.

Työparien käyttö lisää tyytyväisyyttä

Työpareja käyttäviä terveysasemia pidettiin selvästi parempina kuin väestövastuujärjestelmää käyttäviä. Ainakin organisatorisella tasolla toimintamallilla on siis merkitystä.

Tosin vain kolme prosenttia potilaista tapasi hoitajan ja lääkärin yhtä aikaa. Yleensä potilas kävi ensin hoitajan luona, jossa ilmeni, että lääkäriäkin tarvittiin asian selvittämiseen.

Siksi tällaisten yhteisvastaanottojen vaikutuksia potilaskokemukseen ei tästä aineistosta voida luotettavasti arvioida. Tuloksen perusteella voi kuitenkin olettaa, että terveysasemien välillä on potilashyödyn näkökulmasta katsoen eroja liittyen sekä henkilökuntaan että työn organisointiin.

Nivelrikkoiset tyytyväisiä – keuhkosairaat tyytymättömiä

Nivelrikkopotilaat kokivat vastaanoton keskimäärin muita hyödyllisemmäksi. Heidän käyntinsä oli hieman pidempiä (22 min), he olivat iäkkäämpiä, heissä oli enemmän naisia (77 %) ja heillä oli tilastollisesti merkitsevästi enemmän kipuja muihin potilaisiin verrattuna. Kuitenkin vain 10 prosentilla nivelrikkopotilaista käynnin syynä oli nivelrikko.

Sen sijaan pitkäaikaista hengitystiesairautta potevat kokivat käynnin keskimääräistä vähemmän hyödylliseksi, vaikka heidän käyntinsä olivat hieman muita pidempiä (keskimäärin 24 min).

Tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden mittarit

Potilaat kokivat pääosin saaneensa apua terveyskeskusvastaanotolta.

Hyödyllisimpinä sitä pitivät potilaat, jotka kävivät kokeneella lääkärillä, olivat päässeet nopeasti vastaanotolle, olivat naisia, joiden subjektiivinen terveydentila oli hyvä, joilla oli reumaattinen sairaus, allergia tai nivelrikko ja jotka kävivät Pirkkalan terveyskeskuksessa tai Omapihlajan terveysasemalla. Hyödyn kokemusta vahvistivat lääkärin meneillään oleva erikoistumiskoulutus tai toiminta hoitajan kanssa työparina.

Arviota vastaanoton hyödystä heikensivät potilaan miessukupuoli, krooninen hengitystiesairaus, pitkä odotusaika vastaanotolle ja käynti väestövastuuta toteuttavalla Linnainmaan terveysasemalla.

Aiemmissa tutkimuksissa sukupuolen yhteys potilastyytyväisyyteen ei ole ollut yksiselitteistä. Tämän tutkimuksen sukupuolieroja voi selittää se, että miehet ja naiset arvioivat saamaansa hyötyä eri tavoin.

Tutkimus julkaistu Lääkärilehdessä 22/2014. Luettavissa liitteestä.

Kirjoittaneet:
Veera Kangaspunta, LK, Tampereen yliopisto
Tuomas Koskela, LT, tutkija, yleislääketieteen erikoislääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto yleislääketieteen oppiala
Erkki Soini
TtM (terveystaloustiede), toimitusjohtaja, ESiOR Oy
Olli-Pekka Ryynänen, professori, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystiede ja kliininen ravitsemustiede, Kuopion yliopistollinen sairaala, perusterveydenhuolto

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?